Hyvä lukija, tervetuloa Deliberatiivisen demokratian instituutin (DDI) sivustolle! Olemme nuori kasvava yhdistys, joka edistää deliberatiivisen demokratian kehittämistä Suomessa.
Deliberatiivinen demokratia on keskusteluun ja harkintaan pohjautuvaa demokratiaa. Se on käsitys hyvästä hallintatavasta, jossa poliittisten päätösten oikeutus syntyy keskustelussa, jossa kansalaiset statukseen tai arvoasemaan katsomatta tuovat esiin ja kuuntelevat argumentteja, ja keskustelevat niistä tasa-arvoisesti. Kaikilla kansalaisilla tulisi olla oikeus ja mahdollisuus osallistua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon.
Valitettavan usein julkisista asioista päätetään hyvän hallintatavan vastaisesti. Tähän johtavia tekijöitä on monia: liian pitkälle menevä asiantuntijoiden valmisteluvalta, elinkeinoelämän intressien ensisijaisuus, ’maan tapa’ jossa tärkeistä päätöksistä sopivat pienet piirit keskenään, päätöksenteon luisuminen demokraattisen kontrollin ulkopuolelle ylikansallisille toimijoille. Guggenheim-museon sijainti Helsingissä ja kuntaliitokset Suomessa ovat esimerkkejä viimeaikaisista ratkaisuista, joissa yhtä keskeistä ryhmää – kuntien asukkaita stadilaiset mukaan lukien – ei ole pyrittykään ottamaan mukaan päätöksentekoon.
Pienet ja valitut ryhmät voivat toki tehdä hyviä ratkaisuja eikä suomalaisen demokratian tila kalpene kansainvälisissä vertailuissa. Tutkimusten perusteella tyytymättömyys demokraattiseen päätöksentekoon kuitenkin kasvaa vuosi vuodelta. Esimerkiksi Tilastokeskuksen tutkimukset äänestysprosenteista presidentinvaaleissa (68,9 % v. 2012), kunnallisvaaleissa (58,3 % v.2012), eduskuntavaaleissa (67,4 % v.2011) ja Europarlamenttivaaleista (38,6 %) osoittavat äänestysaktiivisuuden laskeneen melko tasaisesti pitkällä aikavälillä. Puolet (44 %) eurooppalaisista ovat tyytyväisiä, puolet tyytymättömiä (44 %) demokratian toimivuuteen vuoden 2012 Eurobarometri 77:n mukaan. Vain pieni vähemmistö (9 %) suomalaisista kokee luottamusta poliittisiin puolueisiin ja vastaavasti enemmistö (68 %) ei koe luottamusta Tiedebarometri 2010 tutkimuksen mukaan. Evan kansallisen arvo- ja asennetutkimuksen (2011) mukaan enemmistö (56 %) suomalaisista kokee demokratian toimivan huonosti ja kansalaisten olevan vailla riittäviä vaikutusmahdollisuuksia.
Demokratian ongelma on liian suuri ratkaistavaksi yhden ihmisen tai suuren suunnitelman voimin. Siksi apua on etsitty viime vuosina monesta eri suunnasta. Yhteiskunnalliset liikkeet – Arabikeväästä porkkanamafiaan – ovat nostaneet esiin yhteiskunnan epäkohtia ja panneet toimeen uusia ratkaisuja niiden korjaamiseksi. Suora demokratia ja sen toimintamekanismit – kansanäänestys ja kansalaisaloite – ovat lisänneet suosiotaan monissa maissa, vuonna 2012 myös Suomessa uuden kansalaisaloitelain myötä. Avoin data (open data), avoin hallinto (open government) ja sähköinen hallinto (egovernance) ovat avanneet hallinnon rakenteita. Suomessa mainittua kehitystä edustavat valtiovarainministeriön koordinoima Sähköisen asioimisen ja demokratian vauhdittamisohjelma (Sade) sekä vuonna 2011 alulle pantu, avointa hallintokulttuuria edistävä kansainvälinen Open Government Partnership –ohjelma, johon myös Suomen hallitus on sitoutumassa. Myös perinteisiä demokraattisia instituutioita on kehitetty esimerkiksi äänestysikää laskemalla ja joustavuutta lisäämällä esimerkiksi ennakkoäänestyksen avulla. Deliberatiiviset osallistumismenetelmät, kuten kansalaisraati (citizens’ jury), konsensus konferenssi (consensus conference), deliberatiivinen mielipidemittaus (deliberative poll), suunnittelusolu (planning cell) ja kansanäänestysvaihtoehtoja arvioiva kansalaisfoorumi ovat edelleen yksi demokraattisen innovoinnin alue, joka on viime vuosina kehittynyt voimakkaasti.
Deliberatiivisen demokratian instituutti haluaa olla mukana kehittämässä demokraattista päätöksentekoa Suomessa. Edellä kuvatuilla kansalaisraadeilla (joihin kootaan yleensä väestön rakennetta peilaavia ’mikroyleisöjä’ keskustelemaan poliittisista kysymyksistä) on pyritty parantamaan päätöksenteon laatua ja hyväksyttävyyttä. Tätä tukee se, että raateihin voivat osallistua aivan tavalliset kansalaiset, esimerkiksi satunnaisotannalla valitut kuntalaiset. Keskustelujen tasoa tuetaan lisäksi osallistujille jaettavalla ajantasaisella taustainformaatiolla sekä koulutetuilla ryhmänvetäjillä, jotka pitävät huolen siitä että manipulaatiolle ei jää sijaa, kaikki saavat äänensä kuuluviin, ja että keskusteluille on suotuisat puitteet ja riittävästi aikaa. Kansalaisraadeista kertyneet kokemukset ja tutkimukset ovat osoittaneet, että ammattimaisesti toteutettuna ne ovat yleensä lisänneet päätöksenteon ”laatua, legitimiteettiä ja kapasiteettia”. Mukana olleet ihmiset ovat myös olleet yleensä erittäin tyytyväisiä kokemukseensa ja kannattaneet vastaavan toiminnan järjestämistä myös tulevaisuudessa.
Biologeille lituruoho ja banaanikärpäsen toukka eivät ole vain kiinnostavia eliöitä omissa ekosysteemeissään, vaan ne ovat myös mallikasveja tai –eläimiä, joita tutkitaan, jotta ymmärretään yleisemmin elollisissa organismeissa vaikuttavia biologisia ilmiöitä. Vastaavasti demokratian tutkijoille ja kehittäjille kansalaisraadit ovat sekä tapa täydentää edustuksellista päätöksentekoa että tutkia niitä ilmiöitä, jotka vaikuttavat pyrkimyksiin kehittää demokratiaa kohti ideaalia hallintatapaa. On havaittu, että kansalaisraadit eivät välttämättä tue entistä demokraattisempaa päätöksentekoa, vaan ne voivat tietyissä tapauksissa myös vääristää näkökulmia yhteiseen hyvään. Onnistuessaankin ne ovat vain yksi osa laajempaa demokraattista järjestelmää, jonka kokonaisuus ratkaisee paraneeko julkisen päätöksenteon laatu vai ei.
Deliberatiivisen demokratian instituutti on perustettu etsimään monipuolisia ratkaisuja suomalaisen demokratian ja päätöksenteon kehittämiseen. Uuden demokratian keinoihin kohdistuvan lisääntyneen kiinnostuksen myötä on myös syntynyt tarve vahvistaa tiedonvaihtoa, vuorovaikutusta ja uusien käytäntöjen kehittämiseen liittyvää yhteistyötä. Juuri näihin tarpeisiin DDI pyrkii vastaamaan.
Mikäli olet kiinnostunut kehittämään ammattitaitoasi deliberatiivisen demokratian alalla tai muutoin vain vaihtamaan ajatuksia asiasta innostuneiden ihmisten kanssa, sinun kannattaa tutustua lähemmin DDI:n toimintaan ottamalla esimerkiksi yhteyttä seuran hallituksen jäseniin (yhteistiedot löytyvät nettisivuiltamme) tai liittymällä seuran jäseneksi, jolloin me otamme yhteyttä sinuun ja tarjoamme lisätietoa toiminnastamme.
Seuramme on perustettu syyskuussa 2012, ja kehittämämme strategian mukaisesti tulemme tarjoamaan seuran jäsenille muiden muassa seuraavia palveluja:
- Yhdistyksen nettisivut, joilta löydät päivitettyjä tietoja seuramme jäsenten (mm. yliopistoista, ministeriöistä, oppilaitoksista, kansalaisjärjestöistä) hankkeista ja julkaisuista deliberatiivisen demokratian alalla.
- Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenkirje, johon on koottu tietoja alan tapahtumista, julkaisuista ja aktiviteeteista niin Suomessa kuin ulkomaisten yhteistyökumppaniemme organisaatioissa – ja jossa voit myös esitellä omia hankkeitasi.
- Vuosittain järjestettävät tutkimus- ja kehittämispäivät, jossa alan kotimaiset eturivin tutkija- ja kehittäjätahot esittelevät hankkeitaan ja herättävät keskustelua deliberatiivisen demokratian kehittämisen kysymyksistä.
- Yhteydet alan kansainvälisiin kehittäjiin, joita pyritään kutsumaan yhdistyksemme tilaisuuksiin ja välittämään tietoa uusimmista ideoistaan nettisivujemme välityksellä.
- Opastusta osallistumishankkeiden ideointiin, kehittämiseen ja toteuttamiseen yhdistyksemme hallitukselta ja jäseniltä, joilla on monipuolinen kokemusta deliberatiivisten osallistumishankkeiden toteuttamisesta niin paikallisella, kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla.
- Paljon muuta toimintaa, joka syntyy siitä, kun samasta aihepiiristä kiinnostuneet eri alojen ihmiset löytävät toisensa ja ryhtyvät kehittämään uusia toimintoja…
Deliberatiivisen demokratian instituutti tulee toiminaan myös vaikutuskanava suomalaisen demokratian ja päätöksentekokulttuurin kehittämiseen. DDI ottaa kantaa ja välittää jäsentensä näkemyksiä demokraattisen päätöksenteon kehittämiseksi Suomessa. Tarjoamme erinomaiset yhteydet alan keskeisiin tutkijoihin, päättäjiin ja oppilaitoksiin. Seuran järjestämissä tilaisuuksissa, sen ylläpitämissä nettikeskusteluissa ja muissa tilaisuuksissa pääset vaihtamaan ajatuksia ja etsimään vastauksia juuri sinua askarruttaviin kysymyksiin uudenlaisesta demokratiasta!
Lämpimästi tervetuloa mukaan yhdistyksemme toimintaan!
Mikko Rask
Yhdistyksen puheenjohtaja
Hyvä teksti.
Jotain voisi stilisoida ja sanoa lyhyemmin, mutta very good 😀
T
Ari
Miksi edustuksellisuus tulee pelastaa? En ymmärrä.
Miksi ette edistäisi horisontaalista ihmistenvälistä päätöksentekoa, konsensusta, ilman edustajia ja poliitikkoja? Hyvin toimiva keino jonka ainoa ongelma on, että se kumoaa yhteiskunnan nykyisen hierarkisuuden – siis ongelma poliitikoille, rikkaille ja poliitikkoja pelastaville asiantuntijoille.
Miksi edustuksellisuus tulee pelastaa on hyvä kysymys. Yksi näkökulma liittyy ajankäyttöön: itse en ainakaan ehtisi duunin, perhevelvoitteiden ja muiden kiireiden ohella tutustua seikkoihin, jotka auttaisivat tekemään perehtyneitä päätöksiä Guggenheim-museon sijainnista, Suomen kuntaliitoksista ja monista muista poliittisista kysymyksistä. Koska poliitikkojenkin ajankäyttö on rajallinen, kansalaisraadeilla voidaan tehostaan poliittisiin päätöksiin liittyvää perehtymistä ja poliittista harkintaa. Kyllä radikaalimmatkin suoran tai ”ihmisten välisen horisontaalisen” osallistumisen keinot ovat kiinnostavia, joskaan eivät ongelmattomia.
Edustuksellisen demokraattisen päätöksenteon (verrattuna “horisonaatlisiin prosesseihin”) legitimiteetti on vankka peruste edustuksellisuuden ylläpitämiselle.
Tämä ei ole ristiriidassa osallistuvien prosessien kanssa. Esimerkiksi Urich Beckin ajatus jälkimodernin ajan (late modernity) “refleksiivisestä politiikasta” sisältää ajatuksen siitä, että demokraattisesti voidaan päättää myös siitä, mitä asioita halutaa ratkaista edustuksellisesti, mitä jollain muilla menetelmillä.
Ainakin itse näen deliberatiiviset prosessit edustuksellista demokraattista päätöksentekoa täydentävänä, ei sitä korvaavana elementtinä. Deliberatiiviset innovaatiot voivat siis auttaa demokratiaa pelastamaan itse itsensä.