Kategoria: Artikkelit

Näistä teemoista Suomessa tarvittaisiin kansalaispaneeli 2024

Kuvassa DDI:n puheenjohtaja Hanna-Kaisa Pernaa ja entinen puheenjohtaja, perustajajäsen Mikko Rask avaamassa tilaisuutta.

Kysyimme osallisuusalan asiantuntijoilta, mistä aiheista tarvittaisiin kansalaispaneeleja lähitulevaisuudessa. Paneeleja toivottiin mm. lähiluonnon säilyttämisen ja kasvavan kaupungin tarpeiden yhteensovittamisesta, sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, tekoälyn käyttämisestä, toimenpiteistä ilmastopäästöjen vähentämiseksi sekä lasten ja nuorten kännyköiden käytöstä.

Puntaroimalla parempaa demokratiaa -juhlaseminaarissamme 29.11.2023 keräsimme hieman yli 50 osallisuusalan asiantuntijalta ehdotuksia kansalaispaneelin aiheiksi. Vastaajat työskentelevät kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla ja järjestöissä. Hyvän puntaroinnin periaatteiden mukaisesti saimme myös perusteluja, miksi juuri näistä aiheista tarvitaan kansalaispaneeli.

Mistä voimme luopua kollektiivisesti ilmaston suojelemiseksi?
Päättäjien toimet päästöjen vähentämiseksi eivät ole riittäviä, joten tarvitaan kansalaisten näkökulmia.

Miten voidaan rakentaa lisää ja kasvattaa kaupunkia samalla säästäen tarpeeksi lähiluontoa?
Näkökulmia tarvitaan, sillä lähiluonnon kato nousee usein kiistoiksi kaupungeissa.

Hyvinvointialueiden yhdyspintatyö ja yhteistyön kehittäminen
Hyvinvointidataa on, mutta tarvitaan puntarointia datan äärellä ja kokemustiedon parempaa hyödyntämistä.

Sote-palvelut
Hyödynnetään asukkaita ja asiakkaita palveluiden järjestämisessä ja suunnitteluissa: missä palvelut järjestetään ja miten?

Terveyshaittojen ennaltaehkäisy
Asukkaat ja asiakkaat voivat antaa tietoa ennaltaehkäisyn keinoista ja niiden priorisoinnista.

Ennakkoluulot työelämässä
Ymmärrys huolista voi johtaa parempiin ratkaisuihin ja edistää työssä viihtymistä. Esteiden poistaminen luo osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä.

Tekoäly
Tarvitaan laaja-alaista keskustelua tekoälystä eri toimijoiden kesken. Mihin tekoälyä voi käyttää ja mihin taas ei? Entä mihin ihmistä vielä tarvitaan? Aiheena voisi myös olla tekoälyn käyttö terveydenhuollossa.

Digitaaliset oppimateriaalit ja laitteet
Keskustelua tarvitaan oikeasta ajoituksesta digilaitteiden käytölle ja niiden vaikutuksista nuorten terveyteen.

Keskustelukulttuurin polarisoituminen
Aiheina voisivat olla esimerkiksi median vastuu, sosiaalisen median vaikutus, digitaalinen empatia tai hyvä keskustelukulttuuri.

Osallisuus
Osallisuus jäi ilman yksityiskohtia, mutta se voisi liittyä laajasti kansalaisten osallistumiseen päätöksentekoon eri yhteiskunnan tasoilla.

Kansalaispaneelien nähtiin auttavan päätöksentekijöitä vaikeiden päätösten tekemisessä sekä uusien ideoiden ja kokemustiedon keräämisessä. Kansalaispaneeli voi myös auttaa jonkin aiheen esiin nostamisessa päätöksenteon agendalle tai yhteistyön vahvistamisessa eri toimijoiden kesken.

Kansalaispaneelien hyödyt?

Verrattuna mielipidemittaukseen kansalaispaneelit tarjoavat tarkemmin puntaroidun ja tietoon perustuvan yhteisen näkemyksen. Mielipidemittauksissa ja somessa ihmiset muodostavat kantansa nopeasti ja usein ilman syvempää tietämystä kaikista aiheeseen vaikuttavista seikoista. Kansalaispaneeleissa monipuolinen ja tietoon perustuva keskustelu auttaa luomaan harkittuja kantoja. Kansalaispaneelit sopivatkin erityisesti kompleksisten yhteiskunnallisten ongelmien käsittelyyn, joissa:

  • ei ole selkeää kyllä tai ei -vastausta
  • on poliittinen, eettinen tai muu dilemma
  • mielipiteet jakautuvat
  • kansalaisten näkemys hyödyttäisi poliittista päätöksentekoa

Osallisuusalan asiantuntijoiden mukaan kansalaispaneeleja ei kuitenkaan vielä hyödynnetä riittävästi, joten vaikuttamistyötä niiden perustamiseksi tarvitaan. Kansallisella tasolla esim. eduskunnan sihteeristö tai valiokuntien puheenjohtajat tunnistettiin keskeisiksi tahoiksi ajamaan asiaa. Kunnissa taas yksi edelläkävijä voi toimia esimerkkinä muille. Tärkeänä pidettiin, että yhteisesti tavoiteltaisiin keskustelun laadun parantamista, mikä voisi osaltaan motivoida myös päättäjiä hyödyntämään paneeleja enemmän päätöksenteon tukena.

Vuosikokous 11.5.2022

Hyvät DDI:n jäsenet, tervetuloa vuosikokoukseen keskiviikkona 11.5.2022 klo 17.30 – 19.00. Kokous järjestetään etänä, klikkaa tästä zoomiin.

Osallistumisoikeus ja päätösvalta on jäsenillä. Mukaan ehtii vielä liittyä maksamalla jäsenmaksu Holvissa.

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen pj, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet
8. Valitaan hallituksen pj ja muut jäsenet
9. Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
10. Muut asiat

Liitemateriaalit löytyvät esityslistan kautta Dropbox Paperista jossa myös kommentointi on mahdollista (vaati kirjautumisen).

Arvoprofiilit vakiintuvat DDI:n toiminnan suunnittelun perustaksi

Deliberatiivisen demokratian instituutti käynnistää kymmenennen toimivuotensa toimintasuunnitelman (2022-2023) laatimisen. Suunnitelma laaditaan neljättä kertaa noudattamalla arvopohjaista datan ohjaamaa päätöksentekomenetelmää. Se tarkoittaa, että jäsenet voivat esittää mitä tahansa DDI:iin ja demokratiaan liittyviä kysymyksiä sillä muotovaatimuksella, että kysymyksiin pitää voida vastata vain “kyllä” tai “ei”. Vastausaineisto osoittaa mistä jäsenet ovat enemmän tai vähemmän samaa mieltä, ja toimintasuunnitelma laaditaan jaettujen preferenssien -arvojen- perusteella.

Tänä vuonna prosessissa vakiinnutetaan arvoprofiiliksi kutsuttava konsepti. Menetelmää varten ei ole vielä olemassa varta vasten suunniteltua työkalua vaan siinä käytetään Google Formsia. Kun osallistuja kirjautuu Google-tililleen, hänen vastaukset jäävät talteen. Tätä henkilökohtaista “poliittisten mielipiteiden” tietokantaa kutsutaan arvoprofiiliksi, ja tarkat vastaukset jäävät vain osallistujan omaan tietoon. Sen sijaan kaikkien osallistujien vastausten kokonaismäärät näkyvät reaaliajassa julkisena koko internetille.

Tätä henkilökohtaista “poliittisten mielipiteiden” tietokantaa kutsutaan arvoprofiiliksi

Toimintasuunnitelma yhteiskirjoitetaan kaikille avoimeen dokumenttiin. Kuka tahansa voi esittää vaihtoehtoisia, täydentäviä tai kilpailevia päätösesityksiä. Niistä päätetään ja tarvittaessa äänestetään vuosikokouksessa 21.5.2022. Arvopohjainen datan ohjaama päätöksentekomenetelmä edellyttää jäsenten mielipiteiden aukikirjoittamista päätösten yhteyteen eli viimeistään pöytäkirjaan, mutta käytännössä muotovaatimus on syytä huomioida jo valmistelussa, jotta paras argumentti jäsenistön tahdon tulkinnasta nousee esiin.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi jäsenten reaaliaikaiset vastaukset kysymyskohtaisesti.

Kysymyksiä ja palautetta voi esittää esimerkiksi DDI:n Facebook-ryhmässä. Menetelmä on vielä kokeellinen, joten erilaisia “lastentauteja” voi hyvin esiintyä.

Prosessi on tarkoitettu yhdistyksen jäsenille. Yhdistyksen hallitus on lähettänyt sähköpostikutsut jäsenille keskiviikkona 13.4.2022 ja julkistanut prosessin samalla sivuillaan ja somessa. Voit siis osallistua otsikolla “Kerro: miten uudistamme demokratiaa ensi vuonna?” saamasi sähköpostin kautta. Jos et ole vielä jäsen, mutta haluat osallistua, se onnistuu yksinkertaisesti liittymällä yhdistykseen maksamalla jäsenmaksu.

Luottamusta ja parempia päätöksiä osallistamalla

Suomalaisista noin neljännes luottaa kuntapäättäjiin. Alle joka viides kokee, että  kuntalaisten mielipiteitä kuunnellaan. Kuntalaiset toivovatmahdollisuuksia osallistua suoraan yksittäisiin päätöksentekoprosesseihin. OECD suosittaa Suomea osallistamaan niitä, jotka eivät muuten osallistu. (1)

Kansalaisraadit- ja paneelit ovat tutkitusti toimiva osallisuuden muoto, joka auttaa vaikeiden ja monimutkaisten päätösasioiden kohtaamisessa. Etenkin, kun tilanne on jumissa tai selkeitä ratkaisuja ei ole näköpiirissä, eri kantojen huolellinen puntaroiminen voi helpottaa solmujen avaamista.

Erilaisten puntaroivien kansalaiskeskustelujen hyödyistä ja toimivuudesta  hyötyjä ja toimivuudesta on vakuuttavia tutkimustuloksia sekä Suomesta että ulkomailta.Niiden vakiinnuttaminen edistää kansalaisten mielipiteiden rakentavaa kanavoimista päätöksentekoon, vahvistamaan osapuolten luottamusta ja sujuvoittaa päätöksenteon prosesseja. (2)

Vastakkaistenkin näkökulmien yhteesovittaminen auttaa kestävämpien päätösten tekemisessä. Kansalaiskeskustelujen tulokset voidaan käsitellä varsinaisissa päätöksentekoelimissä, jolloin päättäjien on perusteltava päätöksensä suhteessa kansalaismielipiteeseen.

Kolme ehdotusta kuntavaaliehdokkaalle

  1. Tunnistakaa kunnan päätöksenteossa merkittävät ja vaikeat aiheet tai antakaa kuntalaisten ehdottaa niitä.
  2. Järjestäkää aiheesta kansalaisraati ja viekää tulokset osaksi päätöksentekoa
  3. Kokeiluvaiheen jälkeen uudet toimintatavat kannattaa vakiinnuttaa osallisuusmallilla tai ottaa osaksi kunnan hallintosääntöä.

Tuloksena on parempia päätöksiä, koska puntaroitu kansalaiskeskustelu perustuu näkemysten huolelliseen punnintaan eikä huutoäänestykseen. Vaikeiden päätösten hyväksyttävyys paranee. Tämä vahvistaa luottamusta kuntaan ja sen poliittisiin päätöksentekijöihin. Päätöksenteosta tulee avoimempaa ja siihen saadaan mukaan laajempi joukko kuntalaisia, myös niitä jotka osallistuvat vähemmän. Yhteiskunnan jakautuminen ja disinformaation vaikutus vähenevät. (2)

Käytännön menetelmät

Puntaroivat kansalaiskeskustelut perustuvat harkittuun ja perusteelliseen tosiasioiden, arvojen ja tarpeiden läpikäymiseen. Ne ovat usein päätöksentekoa täydentävää, jolloin päätösvalta säilyy valtuustolla. Satunnaisesti valittu, eri kansalaisryhmiä edustava joukko puntaroi päätöksiä asiantuntijoiden näkemysten pohjalta. Nämä ovat laajalti käytössä ympäri maailmaa ja niiden vaikutuksia on tutkittu paljon. Kansalaisraadit ja -paneelit vahvistavat osallistujien:

  • harkintakykyä ja yhteisen hyvän ajattelua
  • ymmärrystä erilaisista mielipiteistä ja päätöksenteon vaikeuksista
  • demokratiataitoja ja uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin 
  • ja saattavat myös muuttaa mielipiteitä

Osallisuutta voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavilla menetelmillä. Mitkä näistä ovat jo käytössä kunnassasi? 

Kuntalaiset mukaan tekemään vaikeita päätöksiä

Kansalaisraadilla saadaan kuntalaisten puntaroitu, asiantuntijatietoon pohjalta muodostettava näkemys päätöksenteon tueksi. Tätä kannattaa käyttää merkittävistä tai poliittisesti vaikeista aiheista, kuten kuntaliitosäänestyksissä tai kaavoituksessa. Osallistujia on tyypillisesti 12-36 ja kesto pari päivää. Mustasaaren kunnassa on hyviä kokemuksia kansalaisraadin käyttämisestä tuottamaan puntaroituja näkemyksiä kuntaliitoskeskusteluun. (3) Belgian alueparlamentissa on pysyvä kansalaispaneeli, jota käytetään 1-3 kertaa vuodessa päätöksenteon tukena. (4)

Kuntalaiset mukaan päätöksentekoon osallistuvalla budjetoinnilla

Osallistuvalla budjetoinnilla voidaan aktivoida kuntalaiset mukaan tekemään ehdotuksia ja päättämään niistä. Kuntalaiset ehdottavat projekteja, esimerkiksi lähiympäristön kohennusta, nuorten aktivointia ja hyvinvointia tai säästöjä. Projektit voidaan ideoida, suunnitella ja budjetoida kansalaislähtöisesti tai yhdessä viranhaltijoiden kanssa. Kuntalaiset keskustelevat ja puntaroivat mitkä vaihtoehdoista ovat parhaita ja äänestävät niistä. Kunta vastaa varojen käytöstä budjetointiprosessin päätösten mukaisesti. Hyödyllisenä seurauksena osallistujien vastuuntunto ja ymmärrys yhteisestä ympäristöstä ja rahojen käytöstä kasvavat. (5) Osallistuvaa budjetointia on käytetty onnistuneesti 43 miljoonan euron säästöjen tekemiseen Saksassa Solingenin kaupungissa. (6)

Toimi!

Kuntalaissa osallisuuden edistäminen on kunnan keskeisiä tehtäviä. Kehittäkää osallisuudesta tapa johtaa kuntaa asukkaita kuunnellen ja aktivoida vähemmän osallistuvia.

Deliberatiivisen demokratian instituutin (DDI) tarkoituksena on edustuksellisen ja suoran demokratian täydentäminen deliberatiivisen kansalaisosallistumisen keinoin edistämällä läpinäkyvää ja keskustelevaa päätöksentekoa Suomessa.Jos kaipaat lisää käytännön neuvoja, ota yhteyttä deliberaatio( at )gmail.com.

Lähteet:

1) PALO-hankkeen politiikkasuositus (1/2019) https://paloresearch.fi/wp-content/uploads/2019/02/Policy-brief-1_2019_final.pdf  ja OECD: Drivers of Trust in Public Institutions in Finland ( 2021) https://valtioneuvosto.fi/en/-/10623/oecd-trust-survey-provides-recommendations-for-finland-on-action-to-reinforce-people-s-trust-in-government-and-public-institutions

2) OECD: Innovative Citizen Participation and New Democratic Institutions : Catching the Deliberative Wave

https://www.oecd.org/gov/innovative-citizen-participation-and-new-democratic-institutions-339306da-en.htm

3) Mustasaaren kansalaisraati  https://paloresearch.fi/kansalaisraati/

4) Designing a permanent deliberative citizens assembly: The Ostbelgien Modell in Belgium https://core.ac.uk/display/323109090

5) Katso esimerkiksi Helsingin osallistuvan budjetoinnin arviointi: https://bibu.fi/osallistuvan-budjetoinnin-loppuarviointi/

6) Participatory Budget Saving in Solingen: https://participedia.net/case/970

Jäsenten arvot dataksi -ja ohjaamaan päätöksentekoa

Deliberatiivisen demokratian instituutti kerää jäsenten arvot datana uudella menetelmällä.

DDI:n jäsenet voivat esittää toisilleen puhtaalta pöydältä kysymyksiä ja vastata vapaasti haluamiinsa 6.5.2019 alkaen. Vastaukset muodostavat julkisen ja anonyymin aineiston jäsenten arvoista, jota pääset katsomaan tästä. Kuka tahansa voi tarkastella ja tulkita vastauksia. Jäsenten arvot eivät jää pelkästään mielipidekyselyn kaltaiseen rooliin, vaan uusi käytäntö on, että päätöksenteolta edellytetään päätösten ja jos päätösesitysten arvopohjan aukikirjoittamista. Toimintasuunnitelmaa laadittaessa jokaisen kirjauksen kohdalle kirjoitetaan auki, mihin jäsenten arvoihin kirjaukset perustuvat.

Jäsenet saavat toukokuun alussa sähköpostilla linkit Google Form -lomakkeeseen sekä vastaamista että kysymysten lisäämistä varten. Osallistuminen edellyttää Google-tiliä (Gmail).

6.5.2019 – Kysyminen ja vastaaminen alkaa
23.5.2019 – Tulosten purkaminen ja toimintasuunnitelman luonnostelu
27.5.2019 – Vuosikokous

Toimintasuunnitelmatyöpajaan ja vuosikokoukseen lähetetään erilliset kutsut.


Lisätietoja antavat pj. Lari Karreinen ja vpj. Raimo Muurinen, p. 044-5777 574. Kysymyksiä voi esittää DDI:n Facebook-ryhmässä tai sähköpostilla (etunimi.sukunimi at gmail.com)