Kirjoittajat: Katariina Kulha ja Mikko Värttö
Miten keskusteluista saadaan pysyvä osa esimerkiksi kunnan tai hyvinvointialueen päätöksentekoa? Muun muassa tähän kysymykseen etsimme vastausta vuoden 2026 Tutkimus- ja kehityspäivässä. Järjestimme T&K-päivän yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa, joka on yksi edelläkävijöistä puntaroivien kansalaispaneelien vakiinnuttamisessa. Jyväskylä sai vuoden 2025 Avoimen hallinnon demokratiatunnustuksen palkintona kansalaisten äänen vahvistamisesta päätöksenteossa.
Tilaisuuden avanneessa keskustelupaneelissa Jyväskylän kansalaispaneelien käänteistä kertoivat viestintäjohtaja Emmi Hyvönen, kaupunginhallituksen jäsen Matleena Käppi ja asukaspaneelin osallistuja Petteri Huikko. Jyväskylässä asukaspaneeleja on järjestetty kaksi: toinen kaupungin budjetista ja toinen kaupungin strategiasta. Puhujien mukaan kansalaispaneeli on tuonut päätöksentekoon lisää rohkeutta. Esimerkiksi kaupungin strategiassa yhdeksi strategiseksi painopisteekseen nostettiin nuoret juuri kansalaispaneelin suosituksen innoittamana. Kansalaispaneelien toiminta ja tuotokset ovat vaikuttaneet erityisesti viranomaisvalmistelun kautta, mutta suositukset ovat tukeneet rakentavaa keskustelua myös valtuustossa. Kokemukset tähänastisista paneeleista ovat Jyväskylässä olleet sen verran positiiviset, että niitä halutaan hyödyntää jatkossa useissa muissakin aiheissa, isommassa ja pienemmässä mittakaavassa.
Jyväskylän ohella puntaroivien kansalaiskeskustelujen kokeilut ovat viime vuosina levinneet myös moniin muihin suomalaisiin kuntiin. Jyväskylän tapaan myös Turussa on otettu käyttöön pysyvä kansalaispaneeli, jossa joukko kaupunkilaisia kokoontuu paneelin toimikauden aikana käsittelemään useita eri aiheita. Näiden jo käynnissä olevien pysyvien kansalaispaneelien innoittamana myös useissa muissa Suomen kunnissa on tehty valtuustoaloitteita pysyvien kansalaispaneelien käyttöönottamiseksi viime vuoden aikana. Oletettavaa onkin, että aloitteiden ansiosta näemme uusia pysyviä kansalaispaneeleita tulevien vuosien aikana.
Paneelikeskustelun ja lounaan jälkeen Antwerpin yliopiston tutkija Cristoph Niessen piti puheenvuoron Belgiassa toimivista pysyvistä kansalaispaneeleista. Näistä erityisesti Itä-Belgian itsehallinnollisella järjestetty pysyvä kansalaispaneeli on toiminut esikuvina useille myöhemmin käyttöönotetuille pysyville kansalaispaneeleille ympäri Eurooppaa Pariisista Turkuun.
Iltapäivän työpajoissa osallistujat pääsivät kuulemaan lisää Jyväskylän kansalaispaneelin hyödyntämisestä päätöksenteon tukena, Turun kaupungin pysyvästä kansalaispaneelista, tekoälyn käytöstä kansalaispaneelien järjestämisen tukena sekä kansalaispaneelien järjestämisestä järjestösektorilla. Kansalaiskeskustelujen juurruttamisesta hallinnon eri tasoilla kuultiin puolestaan Sitran järjestämässä työpajassa.
Sitran Demokratiainnovaatiot-ohjelma on tehnyt työtä kansalaispaneelien tunnettuuden edistämiseksi ja niiden järjestämiseen tarvittavan osaamisen kehittämiseksi Suomessa. Ohjelman päättyminen vuonna 2026 herättää kysymyksen siitä, miten työ puntaroivia kansalaiskeskustelujen vakiinnuttamiseksi jatkuu tulevaisuudessa. Ainakin tilaisuuden runsas osanotto osoittaa, että kiinnostusta kansalaispaneelien vakiinnuttamiseen löytyy runsaasti eri puolelta Suomea.
T&K-päivään osallistui lähes 40 osallisuustyön ammattilaista, tutkijaa ja demokratia-aktiivia eri puolilta Suomea. Kiitämme lämpimästi kaikkia paikalle saapuneita aktiivisesta osallistumisesta! Lisäksi haluamme kiittää Jyväskylän kaupunkia, Opintokeskus Sivistä sekä Sitraa yhteistyöstä tilaisuuden järjestämisessä. Erityiskiitoksen ja DDI:n oman epävirallisen demokratiatunnustuksen haluamme antaa Jyväskylän kaupungin osallisuuskoordinaattori Matleena Kantolalle!