Blogi – Deliberatiivisen demokratian instituutti ry

Näistä teemoista Suomessa tarvittaisiin kansalaispaneeli 2024

Kuvassa DDI:n puheenjohtaja Hanna-Kaisa Pernaa ja entinen puheenjohtaja, perustajajäsen Mikko Rask avaamassa tilaisuutta.

Kysyimme osallisuusalan asiantuntijoilta, mistä aiheista tarvittaisiin kansalaispaneeleja lähitulevaisuudessa. Paneeleja toivottiin mm. lähiluonnon säilyttämisen ja kasvavan kaupungin tarpeiden yhteensovittamisesta, sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, tekoälyn käyttämisestä, toimenpiteistä ilmastopäästöjen vähentämiseksi sekä lasten ja nuorten kännyköiden käytöstä.

Puntaroimalla parempaa demokratiaa -juhlaseminaarissamme 29.11.2023 keräsimme hieman yli 50 osallisuusalan asiantuntijalta ehdotuksia kansalaispaneelin aiheiksi. Vastaajat työskentelevät kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla ja järjestöissä. Hyvän puntaroinnin periaatteiden mukaisesti saimme myös perusteluja, miksi juuri näistä aiheista tarvitaan kansalaispaneeli.

Mistä voimme luopua kollektiivisesti ilmaston suojelemiseksi?
Päättäjien toimet päästöjen vähentämiseksi eivät ole riittäviä, joten tarvitaan kansalaisten näkökulmia.

Miten voidaan rakentaa lisää ja kasvattaa kaupunkia samalla säästäen tarpeeksi lähiluontoa?
Näkökulmia tarvitaan, sillä lähiluonnon kato nousee usein kiistoiksi kaupungeissa.

Hyvinvointialueiden yhdyspintatyö ja yhteistyön kehittäminen
Hyvinvointidataa on, mutta tarvitaan puntarointia datan äärellä ja kokemustiedon parempaa hyödyntämistä.

Sote-palvelut
Hyödynnetään asukkaita ja asiakkaita palveluiden järjestämisessä ja suunnitteluissa: missä palvelut järjestetään ja miten?

Terveyshaittojen ennaltaehkäisy
Asukkaat ja asiakkaat voivat antaa tietoa ennaltaehkäisyn keinoista ja niiden priorisoinnista.

Ennakkoluulot työelämässä
Ymmärrys huolista voi johtaa parempiin ratkaisuihin ja edistää työssä viihtymistä. Esteiden poistaminen luo osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä.

Tekoäly
Tarvitaan laaja-alaista keskustelua tekoälystä eri toimijoiden kesken. Mihin tekoälyä voi käyttää ja mihin taas ei? Entä mihin ihmistä vielä tarvitaan? Aiheena voisi myös olla tekoälyn käyttö terveydenhuollossa.

Digitaaliset oppimateriaalit ja laitteet
Keskustelua tarvitaan oikeasta ajoituksesta digilaitteiden käytölle ja niiden vaikutuksista nuorten terveyteen.

Keskustelukulttuurin polarisoituminen
Aiheina voisivat olla esimerkiksi median vastuu, sosiaalisen median vaikutus, digitaalinen empatia tai hyvä keskustelukulttuuri.

Osallisuus
Osallisuus jäi ilman yksityiskohtia, mutta se voisi liittyä laajasti kansalaisten osallistumiseen päätöksentekoon eri yhteiskunnan tasoilla.

Kansalaispaneelien nähtiin auttavan päätöksentekijöitä vaikeiden päätösten tekemisessä sekä uusien ideoiden ja kokemustiedon keräämisessä. Kansalaispaneeli voi myös auttaa jonkin aiheen esiin nostamisessa päätöksenteon agendalle tai yhteistyön vahvistamisessa eri toimijoiden kesken.

Kansalaispaneelien hyödyt?

Verrattuna mielipidemittaukseen kansalaispaneelit tarjoavat tarkemmin puntaroidun ja tietoon perustuvan yhteisen näkemyksen. Mielipidemittauksissa ja somessa ihmiset muodostavat kantansa nopeasti ja usein ilman syvempää tietämystä kaikista aiheeseen vaikuttavista seikoista. Kansalaispaneeleissa monipuolinen ja tietoon perustuva keskustelu auttaa luomaan harkittuja kantoja. Kansalaispaneelit sopivatkin erityisesti kompleksisten yhteiskunnallisten ongelmien käsittelyyn, joissa:

ei ole selkeää kyllä tai ei -vastausta
on poliittinen, eettinen tai muu dilemma
mielipiteet jakautuvat
kansalaisten näkemys hyödyttäisi poliittista päätöksentekoa

Osallisuusalan asiantuntijoiden mukaan kansalaispaneeleja ei kuitenkaan vielä hyödynnetä riittävästi, joten vaikuttamistyötä niiden perustamiseksi tarvitaan. Kansallisella tasolla esim. eduskunnan sihteeristö tai valiokuntien puheenjohtajat tunnistettiin keskeisiksi tahoiksi ajamaan asiaa. Kunnissa taas yksi edelläkävijä voi toimia esimerkkinä muille. Tärkeänä pidettiin, että yhteisesti tavoiteltaisiin keskustelun laadun parantamista, mikä voisi osaltaan motivoida myös päättäjiä hyödyntämään paneeleja enemmän päätöksenteon tukena.

OECD:n Kansalaispaneelien periaatteet

Puntaroivan demokratian (deliberatiivinen demokratia) tavoitteena on tuoda tietoon ja parhaaseen argumenttiin perustuvaa kansalaiskeskustelua päätöksenteon tueksi esimerkiksi kansalaispaneeleilla ja -raadeilla. Ei ole yhtä oikeaa tapaa toteuttaa näitä, joten siksi OECD on koonnut parhaista käytännöistä 11 periaatetta. Näiden avulla tuetaan laadukkaiden ja onnistuneiden kansalaispaneelien järjestämistä.

Tavoite

Tavoite nousee yleisesti tunnistetusta yhteiskunnallisesta ongelmasta, josta muotoutuu tehtävänanto. Tavoite ja tarkoitus kiteytetään selkeäksi kysymyslauseeksi.

Vastuullisuus

Toiminnalla tulee olla aitoa vaikutusta päätöksentekoprosessissa. Toimeksiantaneen organisaation tulee sitoutua ottamaan osallistujien yhdessä puntaroimat suositukset huomioon oikea-aikaisesti. Suositusten edistymistä tulee seurata ja raportoida säännöllisesti.

Läpinäkyvyys

Puntaroiva kansalaispaneeli on julkinen prosessi ja siitä tulee viestiä avoimesti. Prosessiin ja sen suunnitteluun ja toteutukseen liittyvien materiaalien, kuten esityslistojen, ennakkomateriaalien, asiantuntijaesitysten ja mahdollisten tallenteiden, raportin, osallistujien itse muotoilemien suositusten sekä otantamenetelmän ja tiedon rahoittajasta, tulisi olla saatavilla. Suosituksien vaikutus päätöksentekoon ja siihen liittyvän arvioinnin tulee olla läpinäkyvää ja strategisesti suunniteltua.

Inkluusio

Aliedustettujen ryhmien edustavuuden varmistaminen vaatii suunnittelua. Osallistumista voi kannustaa ja tukea palkkioilla, kulukorvauksilla sekä mahdollistamalla lastenhoitoa ja omaishoitoa.

Edustavuus

Osallistujajoukon tulee edustaa yhteisöä pienoiskoossa. Tämä mahdollistetaan satunnaisotannalla, jossa huomioidaan väestörakenne varmistamalla, että ryhmä vastaa väestönlaskennallisesti tai muihin vastaavin tietoihin nähden kokonaisjoukon demografista profiilia väestöön, muihin vastaaviin tietoihin tai kontekstista riippuen tarvittaessa myös asennekriteereihin nähden. Yhdenvertainen mahdollisuus tulla valituksi osallistujaksi tulee taata jokaiselle. Edustavuuden saavuttamiseksi voi olla tarpeen ottaa yliotos joistakin demografisista tiedoista.

Tieto

Osallistujilla tulee olla saatavilla laajasti olennaista tietoa, näkemyksiä ja asiantuntemusta. Mahdollisuus kuulla asiantuntijoita ja muita eri näkökulmia edustavia puhujia on taattava sekä myös antaa tilaa kysymiselle.

Puntarointi

Osallistujien tulee pystyä löytämään yhteisesti jaettu näkemys suosituksiksi puntaroinnin tuloksina. Tämä edellyttää huolellista ja aktiivista kuuntelua, eri näkökulmien punnitsemista ja harkitsemista. Jokaisen osallistujan on tärkeää saada näkemyksensä esille. Tämä vaatii ammattitaitoista fasilitointia erilaisia keskustelumuotojen kuten pienryhmien, kokouskeskustelujen ja muun toiminnan välillä.

Aika

Oppiminen, näkemysten arvioiminen ja perusteltujen suositusten kehittäminen vaatii riittävästi aikaa, koska puntarointia vaativat kysymykset ovat monimutkaisia. Jotta saadaan aikaan perusteltuja suosituksia, osallistujien tulisi kokoontua kasvotusten vähintään neljä kertaa, ellei lyhyemmälle prosessille ole perusteltua syytä. On lisäksi tarpeen varata aikaa yksilölliseen oppimiseen ja pohdintaan tapaamisten välillä.

Luotettavuus ja riippumattomuus

Prosessin koordinoinnin tulee olla riippumaton toimeksi antavasta organisaatiosta. Lopulliset prosessipäätökset ovat organisaation ulkopuolisten koordinaattoreiden vastuulla, tarvittaessa erilaisia näkökulmia edustava ohjaava seurantaryhmä voi toimia valvomassa kokonaisuutta.

Tietosuoja

Osallistujien yksityisyyttä tulee kunnioittaa ja suojella heitä ei-toivotulta mediahuomiolta tai häirinnältä. Osallistujien riippumattomuus on turvattava varmistamalla, ettei heitä lahjota tai lobata jonkun eturyhmän toimesta. Pienryhmäkeskustelut tulee pitää yksityisinä. Osallistujien henkilöllisyys voi olla julkista prosessin päätyttyä, mutta vain osallistujien suostumuksella. Kaikkia osallistujien henkilötietoja tulee käsitellä noudattaen kansainvälisiä hyviä käytäntöjä, kuten Euroopan unionin yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR).

Arviointi

Osallistujien tulee tehdä prosessista anonyymisti arviointi objektiivisten kriteerien perusteella (esimerkiksi tiedon määrä ja monipuolisuus, oppimiseen käytetty aika ja fasilitoinnin itsenäisyys). Lisäksi koordinaatiotiimin tulee tehdä itsearviointi siitä, mitä on saavutettu ja miten käytäntöjä tullaan kehittämään tulevaisuudessa. Ulkopuolista arviointia suositellaan erityisesti pitkäkestoisille deliberatiivisille prosesseille. Puntaroivia kansalaispaneelaja tulee myös arvioida lopputulosten ja käyttöönotettujen suositusten kannalta.

Tiedot ja lähteet

Nämä periaatteet ovat koonneet Alessandro Bellantoni, Claudia Chwalisz ja Ieva Cesnulaityte ja ne on julkaistu OECD Good Practice Principles for Deliberative Processes for Public Decision Making. Kannattaa myös lukea hyvän julkisen vuorovaikutuksen periaatteet Itä-Suomen yliopiston blogista.

Käännöksen ovat tehneet Airi Raitaranta ja Lari Karreinen Osana yhteistä ratkaisua Oy:stä.

Lähde: OECD Good Practice Principles for Deliberative Processes for Public Decision Making https://www.oecd.org/gov/open-government/good-practice-principles-for-deliberative-processes-for-public-decision-making.pdf

Puntaroimalla parempaa demokratiaa – juhlaseminaari 29.11.

Voiko taloutta koskevia päätöksiä puntaroida kansalaisten kanssa? Miten kansalaisparlamentti voisi täydentää eduskunnan toimintaa? Miten kansalaisraateja on tehty kunnissa, valtiolla ja maailmalla?

Maailmalla on OECD:n mukaan menossa puntaroivan demokratian aalto. Mitä kaikkea puntaroiva demokratia voisi Suomessa olla?

Deliberatiivisen demokratian instituutti, valtiovarainministeriö ja Sitra kutsuvat sinut ke 29.11. Puntaroimalla parempaa demokratiaa -päivään, joka on samalla instituutin 10-vuotisjuhlaseminaari!

Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan puntaroivien kansalaispaneelien uusimmista kokeiluista ja tutkimustuloksista sekä kansainvälisestä kehityksestä. Esitysten lisäksi pääset verkostoitumaan alan toimijoiden ja tutkijoiden kanssa.

Paikka: valtiovarainministeriön kokoustilat Helsingissä, Mariankatu 9

Ohjelma

9:00 Aamukahvit
9:30 Tervetuloa ja päivän avaus
10:00 Kymmenen vuotta sitten ja nyt: Puntaroivan demokratian uusi aikakausi Suomessa, Mikko Rask, Helsingin yliopisto
10:20 Puntaroivan demokratian merkitys tiedolla johtamisessa, Hanna-Kaisa Pernaa, Vaasan ammattikorkeakoulu
11:10 Another Democratic Future is Possible, Ieva Cesnulaityte, DemNext
12:00 Salaattilounas
13:00 Kansalaisparlamentti eduskunnan päätöksenteon tukena – tapauksina huumeisiin ja polttoaineisiin liittyvät kansalaisaloitteet, Kimmo Grönlund, Åbo Akademi
13:20 Osallistuminen hyvinvointialueilla ja kunnissa: kokeilut alueellisista kansalaispaneeleista, Perttu Jämsen, Sitra
14:10 Kahvit
14:30 Minideliberaatio: mitä puntaroiva demokratia voisi parhaimmillaan antaa Suomelle? Mistä aiheesta kunnissa, hyvinvointialueilla tai Suomessa tulisi järjestää kansalaispaneeleja?
16:00 Tilaisuus päättyy

Ilmoittautuminen on päättynyt. Peruutukset yms voi lähettää deliberaatio at gmail.com

Kun tulet tilaisuuteen, ota mukaasi henkilöllisyystodistus, jotta pääset sisään valtiovarainministeriön kokoustiloihin.
Pääsisäänkäynti on esteetön. Kokouskeskukseen on esteetön kulkuyhteys hissillä, mutta kulku edellyttää vartijaa avaamaan turvasulut. Kokouskeskuksen yhteydessä on esteetön wc.

Järjestödemokratian uudet kojeet 15.12. 2022

Case: Pyöräliiton toimintasuunnitelman 2023 valmistelu

Torstai 15.12.2022 klo 14.00-15.00

Osallistu verkossa Zoomissa

(password: 445 881)

DDI on toiminut viime vuosina arvopohjaisen datan ohjaaman päätöksenteon kokeilulaboratoriona. Menetelmä perustuu osallistujien mielipiteiden kartoittamiseen ja sitoo ne päätöksentekoon. Se tarjoaa kaikille asianosaisille, kuten yhdistysten jäsenille tasa-arvoisen matalan kynnyksen tavan osallistumiseen . Matalasta kynnyksestä hyötyvät yhtä lailla ne, jotka eivät aina saa ääntään helposti kuuluviin kuin kiireiset tai yhteiseen vaikuttamiseen epäilevästi suhtautuvat. Toisaalta menetelmä tarjoaa avoimen mutta intensiivisenkin osallistumisen mahdollisuuden niille, jotka todella haluavat kantaa kortensa kekoon.

DDI:n hallituksen jäsen ja Pyöräliiton osallisuusasiantuntija Raimo Muurinen on kehittänyt arvopohjaista datan ohjaamaa päätöksentekoa yhdessä yhdistysten, yritysten ja kuntien kanssa. Tämänkertaisessa DDI:n drop in -esityksen ja keskustelun aiheena on Pyöräliiton ensi vuoden toimintasuunnitelman valmistelu- ja päätöksentekoprosessi. Lopullinen toimintasuunnitelma kirjoitettiin sadan osallistujan yli 3000 mielipiteen perusteella.

Drop in järjestetään etänä ja on kaikille avoin sekä maksuton. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita, mutta Zoomin voi halutessaan asentaa koneelle ennakkoon samasta linkistä (osallistuminen onnistuu toki ilman asennustakin).

Tervetuloa!

Päätöksenteko huoltamolla: mietteitä osallisuudesta ja hyvinvoinnista

Jos edustuksellista demokratiaa kuvaisi kulkuneuvona, se voisi olla vuosituhannen vaihteen nähnyt diesel Volvo. Periaatteessa vielä aivan riittävä menopeli, jolla pääsee paikasta A paikkaan B, mutta joka aina ennen säännöllisiä tarkistuksia aiheuttaa omistajan otsalle kylmän hien ja muutaman levottoman yön. Mutta mitäs muutakaan sitä ajaisi? Öljyt kun vaihtaa säännöllisesti, niin taas päästään muutama vuosi eteenpäin. Viime vuosina on peruutuspeilissä näkynyt aika sankka savu, liekö öljyn laatu nykyään heikompaa? Kovaa ääntä se myös pitää, eikä oikein liukkailla teillä tunnu aina olevan hallussa. Maailmalta kantautuu uutisia uudenlaisista menopeleistä. Sanovat, että ympäristötietoisempi olisi myös ketterämpi ja pitkässä juoksussa järkevämpi, mutta kalliitahan nuo ovat. Ja varmasti hankalia. Ja epämukavia! Volvon penkissä sentään on vuosien saatossa muotoutunut, juuri pehvan muotoinen painauma. Ja turhat piippaukset saa hiljennettyä, kun tuikkaa jätskitikun turvavyön pistokkeeseen. Polkekoot uudistusmieliset pyörillään, kyllä Volvo vie nopeammin ja turvallisesti perille vielä monta vuotta.

Demokratian perusajatus on vahva, modernin päätöksenteon peruskallio, jonka olemassaolo on edellytys länsimaisen yhteiskunnan kehitykselle. Edustuksellisen demokratian taustalla on ajatus siitä, että äänestäjiensä luottamusta nauttivalla on mandaattinsa turvin mahdollisuus tehdä päätöksiä äänestäjiensä puolesta. Tämä oli sinänsä aivan oiva ajatus vielä muutama vuosikymmen sitten. Julkiseen päätöksentekoon eri tasoilla juurtunut edustuksellisuus ei jouda romuttamolle, mutta sen perustoiminnot kaipaavat kipeästi päivitystä. Katsastetaan siis konepellin alle:

Perinteisen, edustuksellisen demokratian legitimiteetti on kriittisessä tilassa kansalaisten etääntyessä puoluepolitiikasta. Samalla kun yhä harvemmalla on puoluekirja povitaskussaan, poliittiset virkanimitykset istuvat syvällä suomalaisessa virantäytössä. Päätöksiä – kaikkiin kansalaisiin vaikuttavia – tehdään siis yhä kutistuvassa piirissä. Kehitys on jo itsessään huolestuttavaa, mutta on heijastus vielä huolestuttavammasta, laajasta hyväosaisuuden eriytymisestä. Päätöksenteon kutistumisen vaikutukset kärjistyvät erityisesti niissä päätöksissä, jotka kohdistuvat vähemmän osallistuvaan ja yhä huonommin voivaan väestönosaan. Hyvinvoinnin kontekstissa olemme siis päätyneet itseään ruokkivaan kehään, jossa hyvää tarkoittavia päätöksiä tehdään parhaan tiedon ja senhetkisen tilanteen mukaan, mutta lopputuloksena on huonovointisuuden lisääntyminen ja sen myötä osallisuuden väheneminen ja – edelleen – huonoiten voivaan kansanosaan suoraan vaikuttavien palvelujen heikkeneminen.

Vika on siis havaittu ja siihen on kiinnitetty huomiota myös kansainvälisesti. OECD:n luottamusarviointi kiinnittää huomiota ”suomalaiseen paradoksiin”: vaikka kansalaisten luottamus julkisiin instituutioihin on kokonaisuutena tarkasteltuna korkealla tasolla, usko omiin vaikutusmahdollisuuksiimme on pieni verrattuna muihin korkean luottamuksen maihin. Mutta mikä neuvoksi: kuinka lisääntyvä eriarvoisuus, ja sen myötä heikentyvä päätöksenteon osallisuus saadaan korjattua? Raportissa suositellaan mm. osallistavampia valmistelun ja päätöksenteon muotoja ja päätöksenteon avoimuuden lisäämistä.

Kun puhutaan osallistUmisesta ja osallistAmisesta, yhden kirjaimen tarkastelu vie syvemmälle voimasuhteiden pohdintaan. Siinä, missä osallistuva henkilö on positiivisesti assosioituva, aktiivinen ja sosiaalisesta ympäristöstään kiinnostunut kunnon kansalainen, osallistavalla toiminnalla jaetaan mahdollisuuksia vaikuttamiseen. Lopulta osallistUmisen mahdollisuudet kiteytyvät osallistAmisella luotuihin mahdollisuuksiin ja päätöksentekijöiden kokemuksiin (tai kokemattomuuteen) erilaisista osallistamisen muodoista. Palataan takaisin hyvin- (tai pahoin)vointiin: Vuoden 2022 yhteiskuntatieteilijäksi valittu professori Juho Saari kiinnittää huomiota mm. ylisukupolviseen huono-osaisuuteen ja kehottaa kiinnittämään huomiota onnistumisiin: ”opimme enemmän lastensuojelun jälkihuollon nuorista, jotka ovat päätyneet yliopistoon kuin lastensuojelun jälkihuollon ongelmien loputtomasta nimeämisestä.” Ylisukupolvisen pahoinvoinnin ja sen kohtaamisen ymmärrys lisääntyy vain tietoa vastaanottamalla. Tarinan sankareiksi nousevat siis ne päätöksiä valmistelevat ja tekevät tahot, jotka ymmärtävät osallistamisen merkityksen paitsi hyvinvoinnin lisäämiselle, myös edustuksellisen demokratian vahvistamiselle.

Niin ja löytyyhän siitä Volvostakin ekoteko: kauppakassi kaatui yhdessä kurvissa niin, että pellavansiemenet istuttivat itsensä peräluukun mattoon. Parissa viikossa siellä kasvoi ihan oikea ituviljelmä! Eikös se nyt piisaa, noin niin kuin uudistuksena?

Hanna-Kaisa Pernaa

Kirjoittaja toimii Deliberatiivisen Demokratian Instituutin puheenjohtajana ja tutkijatohtorina Sosiaali- ja terveyshallintotieteen oppiaineessa Vaasan yliopistossa.