Päätöksenteko huoltamolla: mietteitä osallisuudesta ja hyvinvoinnista

Jos edustuksellista demokratiaa kuvaisi kulkuneuvona, se voisi olla vuosituhannen vaihteen nähnyt diesel Volvo. Periaatteessa vielä aivan riittävä menopeli, jolla pääsee paikasta A paikkaan B, mutta joka aina ennen säännöllisiä tarkistuksia aiheuttaa omistajan otsalle kylmän hien ja muutaman levottoman yön. Mutta mitäs muutakaan sitä ajaisi? Öljyt kun vaihtaa säännöllisesti, niin taas päästään muutama vuosi eteenpäin. Viime vuosina on peruutuspeilissä näkynyt aika sankka savu, liekö öljyn laatu nykyään heikompaa? Kovaa ääntä se myös pitää, eikä oikein liukkailla teillä tunnu aina olevan hallussa. Maailmalta kantautuu uutisia uudenlaisista menopeleistä. Sanovat, että ympäristötietoisempi olisi myös ketterämpi ja pitkässä juoksussa järkevämpi, mutta kalliitahan nuo ovat. Ja varmasti hankalia. Ja epämukavia! Volvon penkissä sentään on vuosien saatossa muotoutunut, juuri pehvan muotoinen painauma. Ja turhat piippaukset saa hiljennettyä, kun tuikkaa jätskitikun turvavyön pistokkeeseen. Polkekoot uudistusmieliset pyörillään, kyllä Volvo vie nopeammin ja turvallisesti perille vielä monta vuotta.

Demokratian perusajatus on vahva, modernin päätöksenteon peruskallio, jonka olemassaolo on edellytys länsimaisen yhteiskunnan kehitykselle. Edustuksellisen demokratian taustalla on ajatus siitä, että äänestäjiensä luottamusta nauttivalla on mandaattinsa turvin mahdollisuus tehdä päätöksiä äänestäjiensä puolesta. Tämä oli sinänsä aivan oiva ajatus vielä muutama vuosikymmen sitten. Julkiseen päätöksentekoon eri tasoilla juurtunut edustuksellisuus ei jouda romuttamolle, mutta sen perustoiminnot kaipaavat kipeästi päivitystä. Katsastetaan siis konepellin alle:

Perinteisen, edustuksellisen demokratian legitimiteetti on kriittisessä tilassa kansalaisten etääntyessä puoluepolitiikasta. Samalla kun yhä harvemmalla on puoluekirja povitaskussaan, poliittiset virkanimitykset istuvat syvällä suomalaisessa virantäytössä. Päätöksiä – kaikkiin kansalaisiin vaikuttavia – tehdään siis yhä kutistuvassa piirissä. Kehitys on jo itsessään huolestuttavaa, mutta on heijastus vielä huolestuttavammasta, laajasta hyväosaisuuden eriytymisestä. Päätöksenteon kutistumisen vaikutukset kärjistyvät erityisesti niissä päätöksissä, jotka kohdistuvat vähemmän osallistuvaan ja yhä huonommin voivaan väestönosaan. Hyvinvoinnin kontekstissa olemme siis päätyneet itseään ruokkivaan kehään, jossa hyvää tarkoittavia päätöksiä tehdään parhaan tiedon ja senhetkisen tilanteen mukaan, mutta lopputuloksena on huonovointisuuden lisääntyminen ja sen myötä osallisuuden väheneminen ja – edelleen – huonoiten voivaan kansanosaan suoraan vaikuttavien palvelujen heikkeneminen.

Vika on siis havaittu ja siihen on kiinnitetty huomiota myös kansainvälisesti. OECD:n luottamusarviointi kiinnittää huomiota ”suomalaiseen paradoksiin”: vaikka kansalaisten luottamus julkisiin instituutioihin on kokonaisuutena tarkasteltuna korkealla tasolla, usko omiin vaikutusmahdollisuuksiimme on pieni verrattuna muihin korkean luottamuksen maihin. Mutta mikä neuvoksi: kuinka lisääntyvä eriarvoisuus, ja sen myötä heikentyvä päätöksenteon osallisuus saadaan korjattua? Raportissa suositellaan mm. osallistavampia valmistelun ja päätöksenteon muotoja ja päätöksenteon avoimuuden lisäämistä.

Kun puhutaan osallistUmisesta ja osallistAmisesta, yhden kirjaimen tarkastelu vie syvemmälle voimasuhteiden pohdintaan. Siinä, missä osallistuva henkilö on positiivisesti assosioituva, aktiivinen ja sosiaalisesta ympäristöstään kiinnostunut kunnon kansalainen, osallistavalla toiminnalla jaetaan mahdollisuuksia vaikuttamiseen. Lopulta osallistUmisen mahdollisuudet kiteytyvät osallistAmisella luotuihin mahdollisuuksiin ja päätöksentekijöiden kokemuksiin (tai kokemattomuuteen) erilaisista osallistamisen muodoista. Palataan takaisin hyvin- (tai pahoin)vointiin: Vuoden 2022 yhteiskuntatieteilijäksi valittu professori Juho Saari kiinnittää huomiota mm. ylisukupolviseen huono-osaisuuteen ja kehottaa kiinnittämään huomiota onnistumisiin: ”opimme enemmän lastensuojelun jälkihuollon nuorista, jotka ovat päätyneet yliopistoon kuin lastensuojelun jälkihuollon ongelmien loputtomasta nimeämisestä.” Ylisukupolvisen pahoinvoinnin ja sen kohtaamisen ymmärrys lisääntyy vain tietoa vastaanottamalla. Tarinan sankareiksi nousevat siis ne päätöksiä valmistelevat ja tekevät tahot, jotka ymmärtävät osallistamisen merkityksen paitsi hyvinvoinnin lisäämiselle, myös edustuksellisen demokratian vahvistamiselle.

Niin ja löytyyhän siitä Volvostakin ekoteko: kauppakassi kaatui yhdessä kurvissa niin, että pellavansiemenet istuttivat itsensä peräluukun mattoon. Parissa viikossa siellä kasvoi ihan oikea ituviljelmä! Eikös se nyt piisaa, noin niin kuin uudistuksena?

Hanna-Kaisa Pernaa

Kirjoittaja toimii Deliberatiivisen Demokratian Instituutin puheenjohtajana ja tutkijatohtorina Sosiaali- ja terveyshallintotieteen oppiaineessa Vaasan yliopistossa.

Vuosikokous 11.5.2022

Hyvät DDI:n jäsenet, tervetuloa vuosikokoukseen keskiviikkona 11.5.2022 klo 17.30 – 19.00. Kokous järjestetään etänä, klikkaa tästä zoomiin.

Osallistumisoikeus ja päätösvalta on jäsenillä. Mukaan ehtii vielä liittyä maksamalla jäsenmaksu Holvissa.

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen pj, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet
8. Valitaan hallituksen pj ja muut jäsenet
9. Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
10. Muut asiat

Liitemateriaalit löytyvät esityslistan kautta Dropbox Paperista jossa myös kommentointi on mahdollista (vaati kirjautumisen).

Arvoprofiilit vakiintuvat DDI:n toiminnan suunnittelun perustaksi

Deliberatiivisen demokratian instituutti käynnistää kymmenennen toimivuotensa toimintasuunnitelman (2022-2023) laatimisen. Suunnitelma laaditaan neljättä kertaa noudattamalla arvopohjaista datan ohjaamaa päätöksentekomenetelmää. Se tarkoittaa, että jäsenet voivat esittää mitä tahansa DDI:iin ja demokratiaan liittyviä kysymyksiä sillä muotovaatimuksella, että kysymyksiin pitää voida vastata vain “kyllä” tai “ei”. Vastausaineisto osoittaa mistä jäsenet ovat enemmän tai vähemmän samaa mieltä, ja toimintasuunnitelma laaditaan jaettujen preferenssien -arvojen- perusteella.

Tänä vuonna prosessissa vakiinnutetaan arvoprofiiliksi kutsuttava konsepti. Menetelmää varten ei ole vielä olemassa varta vasten suunniteltua työkalua vaan siinä käytetään Google Formsia. Kun osallistuja kirjautuu Google-tililleen, hänen vastaukset jäävät talteen. Tätä henkilökohtaista “poliittisten mielipiteiden” tietokantaa kutsutaan arvoprofiiliksi, ja tarkat vastaukset jäävät vain osallistujan omaan tietoon. Sen sijaan kaikkien osallistujien vastausten kokonaismäärät näkyvät reaaliajassa julkisena koko internetille.

Tätä henkilökohtaista “poliittisten mielipiteiden” tietokantaa kutsutaan arvoprofiiliksi

Toimintasuunnitelma yhteiskirjoitetaan kaikille avoimeen dokumenttiin. Kuka tahansa voi esittää vaihtoehtoisia, täydentäviä tai kilpailevia päätösesityksiä. Niistä päätetään ja tarvittaessa äänestetään vuosikokouksessa 21.5.2022. Arvopohjainen datan ohjaama päätöksentekomenetelmä edellyttää jäsenten mielipiteiden aukikirjoittamista päätösten yhteyteen eli viimeistään pöytäkirjaan, mutta käytännössä muotovaatimus on syytä huomioida jo valmistelussa, jotta paras argumentti jäsenistön tahdon tulkinnasta nousee esiin.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi jäsenten reaaliaikaiset vastaukset kysymyskohtaisesti.

Kysymyksiä ja palautetta voi esittää esimerkiksi DDI:n Facebook-ryhmässä. Menetelmä on vielä kokeellinen, joten erilaisia “lastentauteja” voi hyvin esiintyä.

Prosessi on tarkoitettu yhdistyksen jäsenille. Yhdistyksen hallitus on lähettänyt sähköpostikutsut jäsenille keskiviikkona 13.4.2022 ja julkistanut prosessin samalla sivuillaan ja somessa. Voit siis osallistua otsikolla “Kerro: miten uudistamme demokratiaa ensi vuonna?” saamasi sähköpostin kautta. Jos et ole vielä jäsen, mutta haluat osallistua, se onnistuu yksinkertaisesti liittymällä yhdistykseen maksamalla jäsenmaksu.

Luottamusta ja parempia päätöksiä osallistamalla

Suomalaisista noin neljännes luottaa kuntapäättäjiin. Alle joka viides kokee, että  kuntalaisten mielipiteitä kuunnellaan. Kuntalaiset toivovatmahdollisuuksia osallistua suoraan yksittäisiin päätöksentekoprosesseihin. OECD suosittaa Suomea osallistamaan niitä, jotka eivät muuten osallistu. (1)

Kansalaisraadit- ja paneelit ovat tutkitusti toimiva osallisuuden muoto, joka auttaa vaikeiden ja monimutkaisten päätösasioiden kohtaamisessa. Etenkin, kun tilanne on jumissa tai selkeitä ratkaisuja ei ole näköpiirissä, eri kantojen huolellinen puntaroiminen voi helpottaa solmujen avaamista.

Erilaisten puntaroivien kansalaiskeskustelujen hyödyistä ja toimivuudesta  hyötyjä ja toimivuudesta on vakuuttavia tutkimustuloksia sekä Suomesta että ulkomailta.Niiden vakiinnuttaminen edistää kansalaisten mielipiteiden rakentavaa kanavoimista päätöksentekoon, vahvistamaan osapuolten luottamusta ja sujuvoittaa päätöksenteon prosesseja. (2)

Vastakkaistenkin näkökulmien yhteesovittaminen auttaa kestävämpien päätösten tekemisessä. Kansalaiskeskustelujen tulokset voidaan käsitellä varsinaisissa päätöksentekoelimissä, jolloin päättäjien on perusteltava päätöksensä suhteessa kansalaismielipiteeseen.

Kolme ehdotusta kuntavaaliehdokkaalle

  1. Tunnistakaa kunnan päätöksenteossa merkittävät ja vaikeat aiheet tai antakaa kuntalaisten ehdottaa niitä.
  2. Järjestäkää aiheesta kansalaisraati ja viekää tulokset osaksi päätöksentekoa
  3. Kokeiluvaiheen jälkeen uudet toimintatavat kannattaa vakiinnuttaa osallisuusmallilla tai ottaa osaksi kunnan hallintosääntöä.

Tuloksena on parempia päätöksiä, koska puntaroitu kansalaiskeskustelu perustuu näkemysten huolelliseen punnintaan eikä huutoäänestykseen. Vaikeiden päätösten hyväksyttävyys paranee. Tämä vahvistaa luottamusta kuntaan ja sen poliittisiin päätöksentekijöihin. Päätöksenteosta tulee avoimempaa ja siihen saadaan mukaan laajempi joukko kuntalaisia, myös niitä jotka osallistuvat vähemmän. Yhteiskunnan jakautuminen ja disinformaation vaikutus vähenevät. (2)

Käytännön menetelmät

Puntaroivat kansalaiskeskustelut perustuvat harkittuun ja perusteelliseen tosiasioiden, arvojen ja tarpeiden läpikäymiseen. Ne ovat usein päätöksentekoa täydentävää, jolloin päätösvalta säilyy valtuustolla. Satunnaisesti valittu, eri kansalaisryhmiä edustava joukko puntaroi päätöksiä asiantuntijoiden näkemysten pohjalta. Nämä ovat laajalti käytössä ympäri maailmaa ja niiden vaikutuksia on tutkittu paljon. Kansalaisraadit ja -paneelit vahvistavat osallistujien:

  • harkintakykyä ja yhteisen hyvän ajattelua
  • ymmärrystä erilaisista mielipiteistä ja päätöksenteon vaikeuksista
  • demokratiataitoja ja uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin 
  • ja saattavat myös muuttaa mielipiteitä

Osallisuutta voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavilla menetelmillä. Mitkä näistä ovat jo käytössä kunnassasi? 

Kuntalaiset mukaan tekemään vaikeita päätöksiä

Kansalaisraadilla saadaan kuntalaisten puntaroitu, asiantuntijatietoon pohjalta muodostettava näkemys päätöksenteon tueksi. Tätä kannattaa käyttää merkittävistä tai poliittisesti vaikeista aiheista, kuten kuntaliitosäänestyksissä tai kaavoituksessa. Osallistujia on tyypillisesti 12-36 ja kesto pari päivää. Mustasaaren kunnassa on hyviä kokemuksia kansalaisraadin käyttämisestä tuottamaan puntaroituja näkemyksiä kuntaliitoskeskusteluun. (3) Belgian alueparlamentissa on pysyvä kansalaispaneeli, jota käytetään 1-3 kertaa vuodessa päätöksenteon tukena. (4)

Kuntalaiset mukaan päätöksentekoon osallistuvalla budjetoinnilla

Osallistuvalla budjetoinnilla voidaan aktivoida kuntalaiset mukaan tekemään ehdotuksia ja päättämään niistä. Kuntalaiset ehdottavat projekteja, esimerkiksi lähiympäristön kohennusta, nuorten aktivointia ja hyvinvointia tai säästöjä. Projektit voidaan ideoida, suunnitella ja budjetoida kansalaislähtöisesti tai yhdessä viranhaltijoiden kanssa. Kuntalaiset keskustelevat ja puntaroivat mitkä vaihtoehdoista ovat parhaita ja äänestävät niistä. Kunta vastaa varojen käytöstä budjetointiprosessin päätösten mukaisesti. Hyödyllisenä seurauksena osallistujien vastuuntunto ja ymmärrys yhteisestä ympäristöstä ja rahojen käytöstä kasvavat. (5) Osallistuvaa budjetointia on käytetty onnistuneesti 43 miljoonan euron säästöjen tekemiseen Saksassa Solingenin kaupungissa. (6)

Toimi!

Kuntalaissa osallisuuden edistäminen on kunnan keskeisiä tehtäviä. Kehittäkää osallisuudesta tapa johtaa kuntaa asukkaita kuunnellen ja aktivoida vähemmän osallistuvia.

Deliberatiivisen demokratian instituutin (DDI) tarkoituksena on edustuksellisen ja suoran demokratian täydentäminen deliberatiivisen kansalaisosallistumisen keinoin edistämällä läpinäkyvää ja keskustelevaa päätöksentekoa Suomessa.Jos kaipaat lisää käytännön neuvoja, ota yhteyttä deliberaatio( at )gmail.com.

Lähteet:

1) PALO-hankkeen politiikkasuositus (1/2019) https://paloresearch.fi/wp-content/uploads/2019/02/Policy-brief-1_2019_final.pdf  ja OECD: Drivers of Trust in Public Institutions in Finland ( 2021) https://valtioneuvosto.fi/en/-/10623/oecd-trust-survey-provides-recommendations-for-finland-on-action-to-reinforce-people-s-trust-in-government-and-public-institutions

2) OECD: Innovative Citizen Participation and New Democratic Institutions : Catching the Deliberative Wave

https://www.oecd.org/gov/innovative-citizen-participation-and-new-democratic-institutions-339306da-en.htm

3) Mustasaaren kansalaisraati  https://paloresearch.fi/kansalaisraati/

4) Designing a permanent deliberative citizens assembly: The Ostbelgien Modell in Belgium https://core.ac.uk/display/323109090

5) Katso esimerkiksi Helsingin osallistuvan budjetoinnin arviointi: https://bibu.fi/osallistuvan-budjetoinnin-loppuarviointi/

6) Participatory Budget Saving in Solingen: https://participedia.net/case/970

Arvoprofiilit tekevät datan ohjaamasta päätöksenteosta entistä vaivattomampaa

DDI on jo kahtena vuonna laatinut toimintasuunnitelmansa jäsenten arvodatan pohjalta. Arvodata tarkoittaa tässä tapauksessa määrällisessä muodossa esitettyjä jäsenten mielipiteitä. Mielipiteet koskevat kysymyksiä, jotka jäsenet esittävät itse. Jotta vastaukset olisivat yhteismitallisia, kysymykset asetetaan niin, että niihin voi vastata vain “kyllä” tai “ei”. Vastaaminen on vapaaehtoista, joten eri kysymysten vastausmäärät kertovat, mitkä asiat koetaan tärkeiksi, ja vastausten jakaumat kertovat eri mielipiteistä.

Toimintasuunnitelman laatimisessa noudatetaan muotovaatimusta joka edellyttää, että jo päätösesitykseen kirjoitetaan auki mihin mielipiteisiin esitys perustuu. Sama viittaus pitää näkyä pöytäkirjassa. Tämä sitoo jäsenten mielipiteet päätöksentekoon.

Prosessi on tehty toistaiseksi Google Formsin avulla. Monista testeistä huolimatta vain Forms mahdollistaa menetelmän kokeilun suurin piirtein niin kuin tarve vaatii.

Arvolähtöinen, tai arvopohjainen datan ohjaama päätöksentekomenetelmä voi muistuttaa kyselyä. Vuoden 2020 DDI:n toimintasuunnitelmaprosessissa menetelmä uudistuu kuitenkin kohti pysyväksi tarkoitettuja arvoprofiileja. Tänä vuonna prosessi tehdään saman lomakkeen päälle, joka oli käytössä 2019. Niinpä kaikilla viime vuonna osallistuneilla ovat tallessa viime vuoden vastaukset. Se on Google-kirjautumisen ansiota.

Toimintasuunnitelman laadintaprosessissa taas käytetään tulosten yhteenvetoa, josta ei näe sitä, kuka on vastannut ja mitä.

Piirakkadiagrammeja jäsenten arvoista
Vuoden 2019 jäsenten arvot ovat pohja vuoden 2020 toimintasuunitelmaprosessille.

Jos jäsentemme mielipiteet ovat muuttunut jonkin asian suhteen, menetelmän mukaan mielipidettään voi käydä päivittämässä omassa arvoprofiilissaan.

Jos toimikauden aikana jäsenten mielipiteet muuttuvat jonkin asian suhteen niin paljon, että vaikka jokin toimintasuunnitelman linjaus ei vastaa enää nykytilannetta, niin hallitus kuin jäsenetkin näkevät tilanteen arvodatan avulla.

Koska kysymyksiä voi lisätä myös koska tahansa, ei vain toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä, uudet vastaukset auttavat myös tulkitsemaan kuinka toimintaa pitää muuttaa.

Näin jäsenet pääsevät vaikuttamaan silloin kuin heille itselleen sopii, itse tärkeinä pitämistään aiheista, eikä vain vuosikokouksissa, tai vielä pahempaa, kerran neljässä vuodessa.

Prosessiin ja menetelmään liittyy paljon enemmän avoimia kysymyksiä kuin vastauksia. Mutta juuri sen vuoksi kokeilemmekin. Ketterästi, ilman sen suurempia suunnitelmia. Kaikki palaute on erittäin tervetullutta, tähän kommentoimalla, sähköpostilla tai Facebookissa-ryhmässämme.