Luottamusta ja parempia päätöksiä osallistamalla

Suomalaisista noin neljännes luottaa kuntapäättäjiin. Alle joka viides kokee, että  kuntalaisten mielipiteitä kuunnellaan. Kuntalaiset toivovatmahdollisuuksia osallistua suoraan yksittäisiin päätöksentekoprosesseihin. OECD suosittaa Suomea osallistamaan niitä, jotka eivät muuten osallistu. (1)

Kansalaisraadit- ja paneelit ovat tutkitusti toimiva osallisuuden muoto, joka auttaa vaikeiden ja monimutkaisten päätösasioiden kohtaamisessa. Etenkin, kun tilanne on jumissa tai selkeitä ratkaisuja ei ole näköpiirissä, eri kantojen huolellinen puntaroiminen voi helpottaa solmujen avaamista.

Erilaisten puntaroivien kansalaiskeskustelujen hyödyistä ja toimivuudesta  hyötyjä ja toimivuudesta on vakuuttavia tutkimustuloksia sekä Suomesta että ulkomailta.Niiden vakiinnuttaminen edistää kansalaisten mielipiteiden rakentavaa kanavoimista päätöksentekoon, vahvistamaan osapuolten luottamusta ja sujuvoittaa päätöksenteon prosesseja. (2)

Vastakkaistenkin näkökulmien yhteesovittaminen auttaa kestävämpien päätösten tekemisessä. Kansalaiskeskustelujen tulokset voidaan käsitellä varsinaisissa päätöksentekoelimissä, jolloin päättäjien on perusteltava päätöksensä suhteessa kansalaismielipiteeseen.

Kolme ehdotusta kuntavaaliehdokkaalle

  1. Tunnistakaa kunnan päätöksenteossa merkittävät ja vaikeat aiheet tai antakaa kuntalaisten ehdottaa niitä.
  2. Järjestäkää aiheesta kansalaisraati ja viekää tulokset osaksi päätöksentekoa
  3. Kokeiluvaiheen jälkeen uudet toimintatavat kannattaa vakiinnuttaa osallisuusmallilla tai ottaa osaksi kunnan hallintosääntöä.

Tuloksena on parempia päätöksiä, koska puntaroitu kansalaiskeskustelu perustuu näkemysten huolelliseen punnintaan eikä huutoäänestykseen. Vaikeiden päätösten hyväksyttävyys paranee. Tämä vahvistaa luottamusta kuntaan ja sen poliittisiin päätöksentekijöihin. Päätöksenteosta tulee avoimempaa ja siihen saadaan mukaan laajempi joukko kuntalaisia, myös niitä jotka osallistuvat vähemmän. Yhteiskunnan jakautuminen ja disinformaation vaikutus vähenevät. (2)

Käytännön menetelmät

Puntaroivat kansalaiskeskustelut perustuvat harkittuun ja perusteelliseen tosiasioiden, arvojen ja tarpeiden läpikäymiseen. Ne ovat usein päätöksentekoa täydentävää, jolloin päätösvalta säilyy valtuustolla. Satunnaisesti valittu, eri kansalaisryhmiä edustava joukko puntaroi päätöksiä asiantuntijoiden näkemysten pohjalta. Nämä ovat laajalti käytössä ympäri maailmaa ja niiden vaikutuksia on tutkittu paljon. Kansalaisraadit ja -paneelit vahvistavat osallistujien:

  • harkintakykyä ja yhteisen hyvän ajattelua
  • ymmärrystä erilaisista mielipiteistä ja päätöksenteon vaikeuksista
  • demokratiataitoja ja uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin 
  • ja saattavat myös muuttaa mielipiteitä

Osallisuutta voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavilla menetelmillä. Mitkä näistä ovat jo käytössä kunnassasi? 

Kuntalaiset mukaan tekemään vaikeita päätöksiä

Kansalaisraadilla saadaan kuntalaisten puntaroitu, asiantuntijatietoon pohjalta muodostettava näkemys päätöksenteon tueksi. Tätä kannattaa käyttää merkittävistä tai poliittisesti vaikeista aiheista, kuten kuntaliitosäänestyksissä tai kaavoituksessa. Osallistujia on tyypillisesti 12-36 ja kesto pari päivää. Mustasaaren kunnassa on hyviä kokemuksia kansalaisraadin käyttämisestä tuottamaan puntaroituja näkemyksiä kuntaliitoskeskusteluun. (3) Belgian alueparlamentissa on pysyvä kansalaispaneeli, jota käytetään 1-3 kertaa vuodessa päätöksenteon tukena. (4)

Kuntalaiset mukaan päätöksentekoon osallistuvalla budjetoinnilla

Osallistuvalla budjetoinnilla voidaan aktivoida kuntalaiset mukaan tekemään ehdotuksia ja päättämään niistä. Kuntalaiset ehdottavat projekteja, esimerkiksi lähiympäristön kohennusta, nuorten aktivointia ja hyvinvointia tai säästöjä. Projektit voidaan ideoida, suunnitella ja budjetoida kansalaislähtöisesti tai yhdessä viranhaltijoiden kanssa. Kuntalaiset keskustelevat ja puntaroivat mitkä vaihtoehdoista ovat parhaita ja äänestävät niistä. Kunta vastaa varojen käytöstä budjetointiprosessin päätösten mukaisesti. Hyödyllisenä seurauksena osallistujien vastuuntunto ja ymmärrys yhteisestä ympäristöstä ja rahojen käytöstä kasvavat. (5) Osallistuvaa budjetointia on käytetty onnistuneesti 43 miljoonan euron säästöjen tekemiseen Saksassa Solingenin kaupungissa. (6)

Toimi!

Kuntalaissa osallisuuden edistäminen on kunnan keskeisiä tehtäviä. Kehittäkää osallisuudesta tapa johtaa kuntaa asukkaita kuunnellen ja aktivoida vähemmän osallistuvia.

Deliberatiivisen demokratian instituutin (DDI) tarkoituksena on edustuksellisen ja suoran demokratian täydentäminen deliberatiivisen kansalaisosallistumisen keinoin edistämällä läpinäkyvää ja keskustelevaa päätöksentekoa Suomessa.Jos kaipaat lisää käytännön neuvoja, ota yhteyttä deliberaatio( at )gmail.com.

Lähteet:

1) PALO-hankkeen politiikkasuositus (1/2019) https://paloresearch.fi/wp-content/uploads/2019/02/Policy-brief-1_2019_final.pdf  ja OECD: Drivers of Trust in Public Institutions in Finland ( 2021) https://valtioneuvosto.fi/en/-/10623/oecd-trust-survey-provides-recommendations-for-finland-on-action-to-reinforce-people-s-trust-in-government-and-public-institutions

2) OECD: Innovative Citizen Participation and New Democratic Institutions : Catching the Deliberative Wave

https://www.oecd.org/gov/innovative-citizen-participation-and-new-democratic-institutions-339306da-en.htm

3) Mustasaaren kansalaisraati  https://paloresearch.fi/kansalaisraati/

4) Designing a permanent deliberative citizens assembly: The Ostbelgien Modell in Belgium https://core.ac.uk/display/323109090

5) Katso esimerkiksi Helsingin osallistuvan budjetoinnin arviointi: https://bibu.fi/osallistuvan-budjetoinnin-loppuarviointi/

6) Participatory Budget Saving in Solingen: https://participedia.net/case/970

Liity demokratian kehittäjiin Otakantaa.fi-palvelussa

Otakantaa.fi-palvelussa on 21.8.-10.9.2013 keskusteluja ja kyselyjä demokratian kipupisteistä. Teemat keskusteluille ovat syntyneet kesäkuussa Kansalaisraadissa, joka on oikeusministeriön,
Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Sivistysliitto Kansalaisfoorumin SKAFin kokoama, suomalaista
väestöä mahdollisimman hyvin edustava 25 henkilön ryhmä. Myös DDI on ollut mukana tukemassa kansalaisraatihanketta. Jatka lukemista “Liity demokratian kehittäjiin Otakantaa.fi-palvelussa”

Deliberaatiotoiminta kansainvälistyy

Deliberatiivisia kansalaisraateja on järjestetty kansainvälisellä tasolla noin vuosikymmenen ajan. Euroopan Unioni on ollut aloitteellinen EU:n sisä- ja ulkopolitiikkaa arvioivissa hankkeissa (ks. alla esim. Wallénin kirjoitus ”Deliberative bias of Citizens Consultations?). Tanskan Teknologirådet on puolestaan kehittänyt globaalia kansalaisdeliberaatiota YK:n ilmasto ja biodiversiteetti COP-neuvottelujen yhteyteen.

Teknologirådet on kansainvälisesti tunnustettu toimija osallistuvien menetelmien ja etenkin ”osallistuvan teknologian arvioinnin” kehittämisessä. Globaalin kansalaisdeliberaation toteuttamiseen se on kehittänyt ns. World Wide Views (WWViews) –metodin, joka yhdistelee elementtejä kansalaisraadista, deliberatiivisesta mielipidemittauksesta, konsensuskonferenssista ja 21 century town meetingistä. Metodikehityksessä keskeiset tavoitteet ovat olleet yhtäältä tukeutuminen aiemmin toimiviksi koettuihin ja tutkimuksellisesti koeteltuihin metodeihin ja toisaalta pyrkimys yksinkertaiseen ja kustannuksiltaan edulliseen prosessiin. Jatka lukemista “Deliberaatiotoiminta kansainvälistyy”

Helsinkiläisten raati pohtii pysäköintipolitiikkaa

Helsinki kirii muita kuntia kansalaisraatitoiminnassa. Huhtikuun 19.-20. 2013 järjestettävässä raadissa 16 kaupunkilaista pohtivat tunteita kuumentavaa aihetta, kaupungin pysäköintipolitiikkaa ja sen kehittämistä tulevaisuudessa. Kaupunkilaisten raadin järjestävät Helsingin kaupunki, Ajatuspaja Visio ja Suomen Fasilitaattorit ry. Hanke on yksi Helsingin kymmenestä demokratiapilotista, jotka valittiin viime syksynä avoimen haun kautta. Lisätietoja aiheesta: http://www.hel.fi/hki/Ksv/fi/Uutiset/kaupunkilaisten_raati, https://www.facebook.com/kaupunkilaistenraati.