Suomalaisista noin neljännes luottaa kuntapäättäjiin. Alle joka viides kokee, että kuntalaisten mielipiteitä kuunnellaan. Kuntalaiset toivovatmahdollisuuksia osallistua suoraan yksittäisiin päätöksentekoprosesseihin. OECD suosittaa Suomea osallistamaan niitä, jotka eivät muuten osallistu. (1)
Kansalaisraadit- ja paneelit ovat tutkitusti toimiva osallisuuden muoto, joka auttaa vaikeiden ja monimutkaisten päätösasioiden kohtaamisessa. Etenkin, kun tilanne on jumissa tai selkeitä ratkaisuja ei ole näköpiirissä, eri kantojen huolellinen puntaroiminen voi helpottaa solmujen avaamista.
Erilaisten puntaroivien kansalaiskeskustelujen hyödyistä ja toimivuudesta hyötyjä ja toimivuudesta on vakuuttavia tutkimustuloksia sekä Suomesta että ulkomailta.Niiden vakiinnuttaminen edistää kansalaisten mielipiteiden rakentavaa kanavoimista päätöksentekoon, vahvistamaan osapuolten luottamusta ja sujuvoittaa päätöksenteon prosesseja. (2)
Vastakkaistenkin näkökulmien yhteesovittaminen auttaa kestävämpien päätösten tekemisessä. Kansalaiskeskustelujen tulokset voidaan käsitellä varsinaisissa päätöksentekoelimissä, jolloin päättäjien on perusteltava päätöksensä suhteessa kansalaismielipiteeseen.
Kolme ehdotusta kuntavaaliehdokkaalle
- Tunnistakaa kunnan päätöksenteossa merkittävät ja vaikeat aiheet tai antakaa kuntalaisten ehdottaa niitä.
- Järjestäkää aiheesta kansalaisraati ja viekää tulokset osaksi päätöksentekoa
- Kokeiluvaiheen jälkeen uudet toimintatavat kannattaa vakiinnuttaa osallisuusmallilla tai ottaa osaksi kunnan hallintosääntöä.
Tuloksena on parempia päätöksiä, koska puntaroitu kansalaiskeskustelu perustuu näkemysten huolelliseen punnintaan eikä huutoäänestykseen. Vaikeiden päätösten hyväksyttävyys paranee. Tämä vahvistaa luottamusta kuntaan ja sen poliittisiin päätöksentekijöihin. Päätöksenteosta tulee avoimempaa ja siihen saadaan mukaan laajempi joukko kuntalaisia, myös niitä jotka osallistuvat vähemmän. Yhteiskunnan jakautuminen ja disinformaation vaikutus vähenevät. (2)
Käytännön menetelmät
Puntaroivat kansalaiskeskustelut perustuvat harkittuun ja perusteelliseen tosiasioiden, arvojen ja tarpeiden läpikäymiseen. Ne ovat usein päätöksentekoa täydentävää, jolloin päätösvalta säilyy valtuustolla. Satunnaisesti valittu, eri kansalaisryhmiä edustava joukko puntaroi päätöksiä asiantuntijoiden näkemysten pohjalta. Nämä ovat laajalti käytössä ympäri maailmaa ja niiden vaikutuksia on tutkittu paljon. Kansalaisraadit ja -paneelit vahvistavat osallistujien:
- harkintakykyä ja yhteisen hyvän ajattelua
- ymmärrystä erilaisista mielipiteistä ja päätöksenteon vaikeuksista
- demokratiataitoja ja uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin
- ja saattavat myös muuttaa mielipiteitä
Osallisuutta voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavilla menetelmillä. Mitkä näistä ovat jo käytössä kunnassasi?
Kuntalaiset mukaan tekemään vaikeita päätöksiä
Kansalaisraadilla saadaan kuntalaisten puntaroitu, asiantuntijatietoon pohjalta muodostettava näkemys päätöksenteon tueksi. Tätä kannattaa käyttää merkittävistä tai poliittisesti vaikeista aiheista, kuten kuntaliitosäänestyksissä tai kaavoituksessa. Osallistujia on tyypillisesti 12-36 ja kesto pari päivää. Mustasaaren kunnassa on hyviä kokemuksia kansalaisraadin käyttämisestä tuottamaan puntaroituja näkemyksiä kuntaliitoskeskusteluun. (3) Belgian alueparlamentissa on pysyvä kansalaispaneeli, jota käytetään 1-3 kertaa vuodessa päätöksenteon tukena. (4)
Kuntalaiset mukaan päätöksentekoon osallistuvalla budjetoinnilla
Osallistuvalla budjetoinnilla voidaan aktivoida kuntalaiset mukaan tekemään ehdotuksia ja päättämään niistä. Kuntalaiset ehdottavat projekteja, esimerkiksi lähiympäristön kohennusta, nuorten aktivointia ja hyvinvointia tai säästöjä. Projektit voidaan ideoida, suunnitella ja budjetoida kansalaislähtöisesti tai yhdessä viranhaltijoiden kanssa. Kuntalaiset keskustelevat ja puntaroivat mitkä vaihtoehdoista ovat parhaita ja äänestävät niistä. Kunta vastaa varojen käytöstä budjetointiprosessin päätösten mukaisesti. Hyödyllisenä seurauksena osallistujien vastuuntunto ja ymmärrys yhteisestä ympäristöstä ja rahojen käytöstä kasvavat. (5) Osallistuvaa budjetointia on käytetty onnistuneesti 43 miljoonan euron säästöjen tekemiseen Saksassa Solingenin kaupungissa. (6)
Toimi!
Kuntalaissa osallisuuden edistäminen on kunnan keskeisiä tehtäviä. Kehittäkää osallisuudesta tapa johtaa kuntaa asukkaita kuunnellen ja aktivoida vähemmän osallistuvia.
Deliberatiivisen demokratian instituutin (DDI) tarkoituksena on edustuksellisen ja suoran demokratian täydentäminen deliberatiivisen kansalaisosallistumisen keinoin edistämällä läpinäkyvää ja keskustelevaa päätöksentekoa Suomessa.Jos kaipaat lisää käytännön neuvoja, ota yhteyttä deliberaatio( at )gmail.com.
Lähteet:
1) PALO-hankkeen politiikkasuositus (1/2019) https://paloresearch.fi/wp-content/uploads/2019/02/Policy-brief-1_2019_final.pdf ja OECD: Drivers of Trust in Public Institutions in Finland ( 2021) https://valtioneuvosto.fi/en/-/10623/oecd-trust-survey-provides-recommendations-for-finland-on-action-to-reinforce-people-s-trust-in-government-and-public-institutions
2) OECD: Innovative Citizen Participation and New Democratic Institutions : Catching the Deliberative Wave
3) Mustasaaren kansalaisraati https://paloresearch.fi/kansalaisraati/
4) Designing a permanent deliberative citizens assembly: The Ostbelgien Modell in Belgium https://core.ac.uk/display/323109090
5) Katso esimerkiksi Helsingin osallistuvan budjetoinnin arviointi: https://bibu.fi/osallistuvan-budjetoinnin-loppuarviointi/
6) Participatory Budget Saving in Solingen: https://participedia.net/case/970
