Voidaanko digillä kuroa umpeen osallisuusvajetta?
Tule 2.12.2021 klo 12.30 – 14.30 syventymään etäkansalaisraatien ja -työpajojen saavutettavuuteen!
Tapahtuma järjestetään Zoom-etäyhteydellä ja se on maksuton sekä kaikille avoin.
Voidaanko digillä kuroa umpeen osallisuusvajetta?
Tule 2.12.2021 klo 12.30 – 14.30 syventymään etäkansalaisraatien ja -työpajojen saavutettavuuteen!
Tapahtuma järjestetään Zoom-etäyhteydellä ja se on maksuton sekä kaikille avoin.
DDI on jo kahtena vuonna laatinut toimintasuunnitelmansa jäsenten arvodatan pohjalta. Arvodata tarkoittaa tässä tapauksessa määrällisessä muodossa esitettyjä jäsenten mielipiteitä. Mielipiteet koskevat kysymyksiä, jotka jäsenet esittävät itse. Jotta vastaukset olisivat yhteismitallisia, kysymykset asetetaan niin, että niihin voi vastata vain “kyllä” tai “ei”. Vastaaminen on vapaaehtoista, joten eri kysymysten vastausmäärät kertovat, mitkä asiat koetaan tärkeiksi, ja vastausten jakaumat kertovat eri mielipiteistä.
Toimintasuunnitelman laatimisessa noudatetaan muotovaatimusta joka edellyttää, että jo päätösesitykseen kirjoitetaan auki mihin mielipiteisiin esitys perustuu. Sama viittaus pitää näkyä pöytäkirjassa. Tämä sitoo jäsenten mielipiteet päätöksentekoon.
Prosessi on tehty toistaiseksi Google Formsin avulla. Monista testeistä huolimatta vain Forms mahdollistaa menetelmän kokeilun suurin piirtein niin kuin tarve vaatii.
Arvolähtöinen, tai arvopohjainen datan ohjaama päätöksentekomenetelmä voi muistuttaa kyselyä. Vuoden 2020 DDI:n toimintasuunnitelmaprosessissa menetelmä uudistuu kuitenkin kohti pysyväksi tarkoitettuja arvoprofiileja. Tänä vuonna prosessi tehdään saman lomakkeen päälle, joka oli käytössä 2019. Niinpä kaikilla viime vuonna osallistuneilla ovat tallessa viime vuoden vastaukset. Se on Google-kirjautumisen ansiota.
Toimintasuunnitelman laadintaprosessissa taas käytetään tulosten yhteenvetoa, josta ei näe sitä, kuka on vastannut ja mitä.
Jos jäsentemme mielipiteet ovat muuttunut jonkin asian suhteen, menetelmän mukaan mielipidettään voi käydä päivittämässä omassa arvoprofiilissaan.
Jos toimikauden aikana jäsenten mielipiteet muuttuvat jonkin asian suhteen niin paljon, että vaikka jokin toimintasuunnitelman linjaus ei vastaa enää nykytilannetta, niin hallitus kuin jäsenetkin näkevät tilanteen arvodatan avulla.
Koska kysymyksiä voi lisätä myös koska tahansa, ei vain toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä, uudet vastaukset auttavat myös tulkitsemaan kuinka toimintaa pitää muuttaa.
Näin jäsenet pääsevät vaikuttamaan silloin kuin heille itselleen sopii, itse tärkeinä pitämistään aiheista, eikä vain vuosikokouksissa, tai vielä pahempaa, kerran neljässä vuodessa.
Prosessiin ja menetelmään liittyy paljon enemmän avoimia kysymyksiä kuin vastauksia. Mutta juuri sen vuoksi kokeilemmekin. Ketterästi, ilman sen suurempia suunnitelmia. Kaikki palaute on erittäin tervetullutta, tähän kommentoimalla, sähköpostilla tai Facebookissa-ryhmässämme.
AIKA: 31.10. klo 9:30-16:00
PAIKKA: Turun yliopisto, Publicum ja Educarium, Assistentinkatu 7, Turku
Miten mahdollistaa kansalaisten mielekäs osallistuminen ympäristöpäätöksentekoon? Mitä tuoreet tutkimukset kertovat ratkaisuista osallistumisen ongelmiin? Millaisista osallistumisen malleista on saatu viime aikoina lupaavia kokemuksia Suomessa, Australiassa ja Skotlannissa?
Ympäristöä ja ilmastoa koskevien poliittisten päätösten vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Demokraattinen päätöksenteko ympäristökysymyksissä on haasteellista muun muassa arvoristiriitojen ja asiantuntijatiedon merkityksen takia. Useat tahot tutkijoista kansainvälisiin toimijoihin ovat viime aikoina esittäneet, että kansalaisten osallistuminen ympäristöä koskevaan päätöksentekoon on välttämätöntä näiden haasteiden ratkaisemisessa. Deliberatiivisen demokratian instituutti DDI ja Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) -hanke järjestävät yhteistyössä Osallistuminen ympäristöpäätöksenteossa -T&K-päivän 31.10.2019 Turussa.
Päivä on tarkoitettu kuntien, maakuntien ja valtionhallinnon osallisuus- ja vuorovaikutustyöntekijöille, johtajille, kansalaisjärjestöille, tutkijoille sekä muille ympäristöpolitiikan ja osallisuuden parissa työskenteleville. Päivän aikana kuulet, millä konkreettisilla keinoilla kansalaiset voivat osallistua ympäristöpäätöksentekoon, miten osallistuminen voi vaikuttaa ympäristöä koskeviin päätöksiin, sekä tapaat alan muita toimijoita. Tilaisuuden pääpuhujina ovat osallistumista ja ympäristöpolitiikkaa tutkinut professori Carolyn Hendriks (Australian National University) ja Ison-Britannian deliberatiivisia kansalaisfoorumeja tutkiva Stephen Elstub (Newcastle University).
Ohjelma 31.10.2019
9:45 Tervetuloa, EDU1
10:00 Keynote 1: Carolyn Hendriks, “Participating Publics in Environmental Governance”, EDU1
11:00 Työpajat (2×30 min)
12:15 Lounas (omakustanteinen)
13:15 Työpajat (2×30 min)
14:15 Kahvit, Publicumin ala-aulassa
14:45 Keynote 2: Stephen Elstub, “Mini-publics and Environmental Decision-Making in the UK”, PUB3
16:00 Päätös
Ilmoittaudu tapahtumaan 23.10.2019 mennessä TÄÄLLÄ
PALO-hankkeen tutkijat, Turun yliopiston opiskelijat sekä DDI:n jäsenet voivat ilmoittautua tällä lomakkeella ilmaiseksi. Jos et ole vielä jäsen, niin liity ilmoittautumissivulta:
Voit myös osallistua tapahtumaan maksamalla osallistumismaksun 30 € (ks. linkki yllä)
Jos organisaatiostanne on tulossa monta, niin 100 euron yhteisöjäsenmaksulla voi lähettää max. 10 osallistujaa. Liity jäseneksi (ks. linkki yllä) tai tilaa lasku deliberaatio@gmail.com
Lämpimästi tervetuloa!
DDI:n vuosikokous hyväksyi uuden toimintasuunnitelman vuosille 2019-2020 kokouksessaan 27.5.2019. Ehdotus toimintasuunnitelmaksi laadittiin toimintasuunnitelmatyöpajassa 27.5. Toimintasuunnitelman luonnostelu tehtiin aineistolähtöisesti. Aineiston muodostivat jäsenten arvokyselyn kysymykset ja vastaukset. Työpajan osallistujat tunnistivat ensin kysymys kerrallaan, mitä asioita kysymykset käsittelivät. Asiat koodattiin aihetunnisteilla, jotka joko olivat samoja kuin DDI:n ylätason aihetunnisteet (jäsenet, hallinto, toiminta, talous, viestintä, päätöksenteko) tai tulkinnan mukaan tarkemmilla aihetunnisteilla. Koodaamisen jälkeen samoja asioita käsittelevät kysymykset ryhmiteltiin aiheittain.
Ryhmittelyn jälkeen siirryttiin tulkintaan, aloittaen niistä aiheista, jotka olivat herättäneet eniten vastausaktiivisuutta. Näin päästiin luonnostelemaan kirjaukset toimintasuunnitelman koulutuksia ja verkostoja käsittelevistä osuuksista. Luonnostelua jatkettiin kunnes koko aineisto oli tulkittu ja kirjoitettu sellaiseen muotoon, minkälaista toimintaa jäsenet haluavat. Sen jälkeen siirryttiin vapaaseen ideointiin, jossa pohdittiin, haluavatko työpajan osallistujat kirjata toimintasuunnitelmaan jotain muuta, mitä aineistosta ei nouse esiin. Keskustelun myötä syntyivät kirjaukset DDI:n työkalupaletin tarkastelusta ja taloudesta.
Lopuksi päätettiin vielä, että toimintasuunnitelmaan ei tehdä perinteistä numeroitujen lukujen rakennetta, vaan pidättäydytään aihetunnisteiden mukaisessa rakenteessa. Tämä heijastaa ajattelutapaa, johon liittyvää keskustelua käydään ainakinilmiöpohjaisuuden, asiaperustasuuden tai kohteellisuusperiaatteen käsitteiden kautta.
Näiden vaiheiden myötä syntyi toimintasuunnitelmaluonnos esitettäväksi vuosikokoukselle, jonka kokous hyväksyi pienin sanamuotojen täsmennyksin.
Lisäksi toimintasuunnitelmatyöpajassa luonnosteltiin budjetti, jota vuosikokouksessa kasvatettiin varsinaisen toiminnan osalta hieman ja lisättiin mahdollinen hankemoduuli.