Deliberaatio ja deliberatiivinen demokratia ovat yleistyneet käsitteinä julkisessa keskustelussa ja tieteessä. ‘Deliberaatio’ vierasperäisine konsonantteineen ei kuitenkaan istu suomenkieleen kovin hyvin, ja sille on toivottu suomenkielistä vastinetta eri yhteyksissä. Miten deliberaatio tulisi sinun mielestäsi suomentaa joukkoviestimissä, hallinnossa tai koulutuksessa?
Demokraattisen päätöksenteon yhteydessä deliberaatiolla tarkoitetaan tasapuolista, eri näkemykset huomioon ottavaa ja parhaiden perustelujen punnitsemiseen pohjautuvaa keskustelua. Siihen liitetään usein synonyymeja kuten julkinen harkinta, puntaroiva keskustelu ja järkeily. Suomessa olet saattanut lukea esimerkiksi deliberatiivisista kansalaisraadeista, osallistua kunnassasi järjestettyyn keskustelutilaisuuteen asuinalueesi kehittämisestä tai kommentoida valmisteilla olevia lakeja otakantaa.fi-foorumilla. Nämä kaikki esimerkit pyrkivät edistämään deliberaatiota. Instituuttimme määritelmän deliberatiivisesta demokratiasta voit lukea täältä ja aiheeseen liittyvää tieteellistä kirjallisuutta on listattuna täällä.
Mikä olisi parempi suomenkielinen termi a) deliberaatiolle ja b) deliberatiiviselle demokratialle? Kirjoita ehdotuksesi lyhyine perusteluineen (max. 200 sanaa) tämän tekstin kommenttikenttään, ja kommentoi myös muiden tekemiä ehdotuksia! Ehdotuksista keskustellaan ja niistä valitaan yksi suosituskäännös Deliberatiivisen demokratian tutkimus- ja kehittämispäivässä Tampereella 30.10. Voittajaehdotuksen tekijälle on luvassa palkinnoksi 100 € arvoinen lahjakortti ja deliberaatioaiheista kirjallisuutta.
Lisätietoja sähköpostilla mhkarj (at) utu.fi
Itselleni sanan ymmärrettävyys on juuri tuon keskustelun ympärillä, ja siihen aktiivinen osallistuminen, joten olen muotoillut sen itselleni muotoon OSALLISTUVA KESKUSTELU. Käsite sopii myös demokratian yhteyteen: OSALLISTUVAN KESKUSTELUN DEMOKRATIA.
Hei – tämä ei ole hyvä suomennos, mutta kommenttina muuten vaan: “dialogi” määritellään usein hyvin samaan tapaan kuin teidän määrittelynne deliberaatiosta. Kyse on osallisuudesta; rakentavasta ja puntaroivasta keskustelusta, jossa pyritään tutkimaan eri näkemyksiä ja perustelemaan niitä sekä etsimään myös jotain lopputulemaa tai toimintavaihtoehtoa. Dialogi edellyttää osallistujiltaan kärsivällisyyttä ja sitoutumista sekä aitoa toisten kunnioituspyrkimystä. Ei aina helppoa mutta mahdollista oppia.
Jos miettii miten tiiviimmin tuon deliberaation suomentaisi, niin miten olisi: “yhteispohdinta”?
Ehdotan sanojen ‘deliberaatio’ ja ‘deliberointi’ suomenkieliseksi vastineeksi vanhaa, hyvää sanaa ‘puntarointi’. Vastaavasti esimerkiksi ilmaisu ‘deliberatiivinen demokratia’ voidaan suomentaa joko ‘puntaroivaksi demokratiaksi’, ‘demokraattiseksi puntaroinniksi’, ‘puntaroivaksi kansanvallaksi’ tai ‘kansanvaltaiseksi puntaroinniksi’. Perusteluihini kuuluu nimikkeen vanha käsitehistoria. Teoksessaan Ta rhetorike eli Retoriikka Aristoteles kirjoitti kielenkäytön muodosta genos symbuleutikon, eli muodosta, jota yhteen kokoontunut kansa (boule) harjoitti yhdessä (sym-). Kenties joskus vuonna 150 e.a.a./E.Kr. muodostui latinankielinen käännösnimike genus deliberativum, eli deliberaatio ilmeni kielessä ensimmäisen kerran. Mitä yhteen kokoontunut kansa Aristoteleen mallin mukaan tarkemmin sanoen teki? Kukin puhuja puntaroi tulevaisuutta silmällä pitäen kutakin mahdollista toimintatapaa sinänsä sen vahvoine ja heikkoine puolineen sekä suhteessa vaihtoehtoisiin toimintatapoihin. Yhtä oleellista oli, että eri puhujien harjoittamien puntarointien tulokset sovitettiin yhteen siksi kannaksi, joka oli yhtä kuin koko kansan kanta. Deliberatiivinen taito koostui kyvystä saattaa siihenastiset käsitykset epäsuosioon vastaavasti kohottaen kunkin puhujan – ja lopulta kansan – parhaana pitämän vaihtoehdon arvoa.
Osallistaminen ja osallistava demokratia. Osallistava sisältää yksilön aktiivisuuden lisäksi ajatuksen yhteisön (demokraattisen järjestelmän) tavoitteesta tukea osallistumista.
Pari kirjoitusvihettä jäi.
Lopussa…………….tavoitteen tukea ja edistää osallistumista.
Pari kirjoitusvirhettä jäi
Lopussa…………….tavoitteen tukea ja edistää kansalaisten osallistumista.
Hieno ajatus itse löysin tänne juuri selvittäessäni itselleni mitä koko sana edes tarkoittaa.
1. Osallistava on erittäin hyvä sana kuvaamaan yhteisöllistä päätöksentekoa. Se sisältää myös hienoisen aktivoivan kehoitteen sivumerkityksenä tukemalla osallistumista. 2. Puntarointi olisi myös hyvä, mutta siinä tulee miettineeksi paljonko kunkin sana painaa, aivan kuin jokaisen sana ei painaisi saman verran tai sitten se on hyvä juuri siksi. Painavin asia kun on aina se tärkein. 3. Täysin uusi ja siten muista merkityksistä vapaa uusiosana kuvaamaan asiaa voisi olla: ponsinta. Alunperin sillan tukirakenteista tuleva ‘ehdotus’ -sana (ponsi) on tässä pohjalla. (tukee ja edistää, punoo asioita yhteen isommaksi rakenteeksi). Ponteva pohdinta tulee myös helposti mieleen tästä sanasta, ainakin minulle.
Deliberatiivinen demokratia = tutkivademokratia. Päätöksiä tehdään vasta avoimen tutkimusprosessin jälkeen, kun päätettävään aiheeseen vaikuttavista tekijöistä ja oletetuista seurauksista on kerätty ensin tarpeeksi kattavasti näkökulmia.
Mielestäni nyt muodostettavan käsitteen sisältö on se, että siinä kootaan yhteen osapuolten vakavat ajatukset ja tämän jälkeen keskustelun keinoin syynätään vakavalla harkinnalla, sekä kriittisin että kritiikittömin ajatuksin, niistä kaikki yhteistä päämäärää hyödyttävä aines esiin ja mahdollisesti parannetaan sitä. Teollisuuden analoginen vastine tälle on tuotekehitys.
Itse pidän tärkeänä, että käsitteet eivät ole liian vaikeita ymmärtää. Kansanomaisuus ja -läheisyys helpottavat sanan käyttöä ja vahvistavat sen sisältöä, kun siitä vallitsee yhteisymmärrys.
Tästä syystä olemassa oleva sana ‘kehityskeskustelu’ sopisi hyvin kuvaamaan “deliberatiivista keskustelua” ja ajaisi hyvin asiansa kansankielessä. “Deliberatiivista demokratiaa” kutsuisin keskustelukansanvallaksi tai joksikin sen muunnokseksi kuten dialogikansanvalta tai perustelukansanvalta.
Keskusteleva demokratia
Itse suosisin suomennosta “julkinen harkinta” etenkin silloin sanaa deliberaatio käytetään määrittämään tietyntyyppistä demokratiaa: deliberatiivinen demokratia = julkisen harkinnan demokratia
Perustelut:
Deliberatiivinen demokratiavaihtoehto korostaa demokraattisen päätöksentekoprosessin kahta piirrettä:
1) demokratia ei ole pelkästään erilaisten arvostusten, mielipiteiden, näkemysten keruuta vaaleissa yms. vaan ennen kaikkea tiedollinen prosessi jossa näkemyksille on esitettävä perusteita, perusteita on arvioitava, näkemyksiä on muutettava jos perusteet eivät ole kestäviä ja pyrittävä valitsemaan se näkemys, jolla on parhaat perusteet
-> paras suomenkielinen sana tätä kuvaamaan on mielestäni ‘harkinta’. ‘Puntarointi’ voisi olla myös hyvä. ‘Keskustelu’ taas on liian yleinen termi kaikelle ajatustenvaihdolle eikä tuo esiin prosessin argumentoivaa ja perusteita arvioivaa luonnetta. ‘Neuvottelu’ vielä huonompi.
2) deliberaatiota eli perusteiden puntarointia ja harkintaa voi olla yksityistä ja kollektiivista/julkista. Esimerkiksi Habermasin keskeinen kritiikki Rawlsia vastaan on, että Rawlsin teoria — vaikka tunustautuukin deliberatiivisen demokratian kannattajaksi — ei varsinaisesti edellytä että deliberaation tulisi olla julkista vaan rakentaa teoriansa oikeutuksen yksittäisen ihmisen moraaliharkinnan varaan (jolle hän tietämättömyyden verholla yms tarjoaa oivia apuvälineitä). Se missä määrin Jürgenin kritiikki on oikeutettua on asia erikseen, mutta sen nostama huomio siitä millaiseksi deliberatiivinen harkintaprosessi tulee ymmärtää on oleellinen: demokraatinen päätöksenteko on perusteiden kollektiivista ja ennenkaikkea julkista harkintaa ja puntarointia.
Suomennos ‘julkinen harkinta’ summaa mielestäni hyvin nämä deliberatiivisen demokratiateorian kaksi keskeistä piirrettä. Ja on ihan kelpo suomea.
Keskusteleva demokratia. Esim. osallistuva demokratia liippaa hyvin läheltä ja menee osittain päällekkäin osallistuva demokratia-käsitteen ja teoriaperinteen kanssa.