Deliberatiivinen demokratia

Mitä on deliberatiivinen demokratia?

Deliberatiivinen demokratia on keskusteluun ja harkintaan pohjautuvaa demokratiaa. Se on käsitys ideaalista hallintatavasta, jossa poliittisten päätösten oikeutus syntyy keskustelussa, jossa kansalaiset statukseen tai arvoasemaan katsomatta tuovat esiin ja kuuntelevat argumentteja, ja keskustelevat niistä tasa-arvoisesti. Deliberatiiviseen demokratiaan sisältyvät myös ajatukset siitä, että kaikilla kansalaisilla tulisi olla oikeus ja mahdollisuus osallistua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon ja tulla informoiduiksi päätöksentekoon keskeisesti vaikuttavista seikoista; toisaalta päätöksentekoon osallistuvien velvollisuutena tulisi olla päätösten perusteleminen julkisesti. Deliberatiivinen demokratia ei ole pelkkää puhetta, vaan sen tavoitteena on yhteiseen lopputulokseen pääseminen ja julkiseen päätöksentekoon vaikuttaminen.

Deliberatiivinen demokratia tarjoaa ratkaisuja edustuksellisen demokratian ongelmiin vahvistamalla demokraattista legitimiteettiä ja yhteisen hyvän ajattelua. Deliberatiivinen keskustelu korostaa vastavuoroisuutta ja erilaisten mielipiteiden kunnioitusta sekä lisää päätöksententeon pohjana olevaan tietoa korjaten virhekäsityksiä. Demokratiateorian piirissä deliberatiivinen käänne tapahtui 1990-luvun lopulla, minkä jälkeen deliberatiivisen demokratian käsitteelle on kehitetty lukuisia eri määritelmiä. DDI ei edusta tiukasti mitään tiettyä käsitystä deliberatiivisesta demokratiasta, vaan pyrkii herättämään keskustelua eri määritelmistä.

Käytännössä deliberatiivinen demokratia ei korvaa edustuksellista demokratiaa, vaan täydentää sitä. Edustuksellisessa demokratiassa kansalaisten deliberaatio voidaan toteuttaa esimerkiksi kansalaisraatien, deliberatiivisten mielipidemittausten, kansalaiskokousten, kansanäänestysvaihtoehtoja arvioivan kansalaisfoorumin ja konsensuskonferenssin kautta.