Marraskuussa järjestettiin kansalaiskeskustelu ruotsin kielestä

Staffan Himmelroos

Mitä tutkittiin ja miten?

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten keskustelu pienryhmissä vaikuttaa osallistujien mielipiteisiin ja kansalaiskeskusteluun osallistui yhteensä 326 henkilöä. Keskustelijat osallistuivat joko Tampereella järjestettyyn tapahtumaan tai nettipohjaiseen keskusteluun. 216 osallistujaa saapui Tampereelle keskustelemaan joko 22. tai 23. marraskuuta, kun taas 110 osallistui nettipohjaiseen keskusteluun marraskuun 11. ja 23. välisenä aikana. Tampereen keskustelu käytiin ryhmähuoneissa, nettikeskustelu käytiin webbikameroiden ja mikrofonien avulla.

Kansalaiskeskusteluun kutsutut henkilöt saatiin alun perin kahdesta Väestörekisterikeskuksen toimittamasta satunnaisotoksesta, joihin valikoitui 20.000 (Tampere) ja 15.000 (netti) 18–79-vuotiasta suomenkielistä henkilöä. Kaikille heille lähetettiin ensimmäinen kysely. 7358 vastasivat ensimmäiseen kyselyyn. Samalla tiedusteltiin halukkuutta osallistua keskusteluun. Kyselyyn vastanneiden mielipiteet analysoitiin ja heidät jaettiin kahteen eri ”leiriin” eli ruotsin kieleen myönteisesti ja kielteisesti suhtautuviin. Keskustelu käytiin ryhmissä, joiden osallistujilla oli lähtökohtaisesti samankaltainen mielipide, joko kielteinen tai myönteinen, ruotsin kielestä. Keskusteluun ilmoittautuneet osallistujat jaettiin satunnaisesti pienryhmiin leirien sisällä. Puolelle ryhmistä annettiin keskustelua varten ohjeet, joiden noudattamista valvoi tarkoitukseen koulutettu henkilö, ns. moderaattori. Puolet ryhmistä keskusteli vapaasti ilman ohjeita, eikä ryhmässä läsnä ollut järjetäjien edustaja puuttunut keskustelun kulkuun.

Miksi?

Kansalaiskeskustelun tarkoituksena oli selvittää, miten keskustelu samanmielisistä koostuvassa ryhmässä vaikuttaa osallistujien mielipiteisiin. Tutkimusta varten ryhmät jaettiin kahteen nk. käsittelyyn. Puolissa ryhmistä keskustelu oli vapaata, kun taas toinen puoli sai keskustelulleen ohjeet, joissa painotettiin muita osallistujia kohtaan kunnioittavaa keskustelutapaa, avointa mieltä ja kuuntelun merkitystä. Osallistujia pyydettiin myös olemaan tasapuolisia ja pohtimaan toisten keskustelijoiden julkituomia mielipiteitä tarkkaan.

Tutkimuksen lähtökohtana toimivat aiemmat tutkimustulokset, joiden mukaan samanmieliset ryhmät muuttuvat keskustelun tuloksen mielipiteiltään entistä jyrkemmiksi. Olimme kiinnostuneita testaamaan, vaikuttavatko politiikan tutkijoiden kehittämät pohdintaan ja harkintaan kannustavat säännöt mielipiteiden kehitykseen. Siksi vertailukohtina olivat ryhmät, joilla oli annetut säännöt ja ryhmät, joilla ei ollut sääntöjä.

Jatkotutkimus

Tutkimuksen on toteuttanut Åbo Akademin Yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos Samforsk yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston politiikan tutkijoiden kanssa. Tutkimuksessa kerättyä aineistoa on paljon ja sen analysointi on vasta alussa. Tutkimuksen tulokset julkaistaan ensisijaisesti kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa, mutta niiden perusteella tutkimusryhmä voi myös antaa suosituksia siitä, miten tavallisia kansalaisia voisi ottaa paremmin mukaan poliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.