Suomi on saanut uuden Juha Sipilän johtaman hallituksen. Hallituksen ohjelma on kirjoitettu aivan eri tavalla kuin aikaisemmin, niin kuin hallituksen muodostaja lupaili. Ohjelma on selkeästi hyvin strateginen. Siinä on nostettu hallituksen valitsemat pääasiat vahvasti esille, ja perinteiset kirjaukset kaikista toimialoista ja niiden edistämisestä on jätetty kokonaan pois. Kaikissa aihekokonaisuuksissa ovat vain vision tyyppiset tavoitteet sekä muutama kärkihanke, joissa on muutama konkreettinen tavoite.
Ohjelmassa talous, työ, yrittäjyys sekä normien ja säätelyn purkaminen ovat etusijalla ja saavat paljon huomiota ja palstatilaa. Hallituksen selkeänä tavoitteena on ohjelman mukaan niin sanotusti saada Suomi kuntoon, kuten pääministeripuolueen slogan taisi olla vaaleissa.
Ohjelma sisältää suppeudestaan huolimatta joitakin kansalaisten osallistumista edistäviä kirjauksia. Hyvinvointi- ja terveysosion yhtenä kärkihankkeena on palveluiden saaminen nykyistä asiakaslähtöisemmiksi. Tavoitteena on vahvistaa kokemusasiantuntemuksen käyttöä ja ihmisten osallisuutta. Muutoksen perustana on kumppanuus valtion, kuntien, järjestöjen, yksityisen sektorin, seurakuntien sekä työelämän toimijoiden kesken. Lisäksi hallitus aikoo käynnistää kokeilukulttuurin, jolla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluja, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä. Kokeiluissa hyödynnetään kansalaislähtöisiä toimintatapoja.
Hallitus lupaa purkaa ”turhaa sääntelyä ja byrokratiaa”. Kansalaisten arkea, yritystoimintaa, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa luvataan helpottaa merkittävästi turhaa sääntelyä purkamalla, hallinnollista taakkaa keventämällä ja lupaprosesseja sujuvoittamalla. Lisäksi hallitus lupaa perata säädökset, jotka eniten haittaavat kansalaisten arkea, yritystoimintaa, investointeja ja vapaaehtoistoimintaa. Edelleen hallitus ilmoittaa purkavansa alempiasteisia normeja, määräyksiä ja ohjeita, jotka haittaavat kansalaisia ja yrityksiä. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen on tässä paljon vartijana.
Hallitus haluaa, että Suomi on jatkossa dynaamisempi ja vähemmän säädelty ja kontrolloitu maa kuin nykyisin. Jos kansalaisten osallistumista lisätään ja osallisuutta vahvistetaan aidosti, otetaan askel entistä kansalaislähtöisemmän Suomen suuntaan. Osallistavan, pohtivan ja deliberatiivisen demokratian edustaja iloitsee näistä askelista.
Aaro Harju
Puheenjohtaja
Deliberatiivisen Demokratian Instituutti ry