Kodilla ja koululla on merkitystä sille, kasvaako nuorista aktiivisia ja osallistuvia kansalaisia vai ei. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, esimerkiksi Zukin et al. (2006), Azevedo & Menezes (2007), Feldman et al. (2007) tai Pasek et al. (2008), että koulujen ja luokkahuoneiden ilmapiirillä ja keskusteluilla yhteiskunnallisista asioista on vaikutusta nuorten kansalais- ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Kun opiskelijat saivat harjoitella koulussa keskustelun ja dialogin taitoja ja kun he saavat tietoa osallistumisesta ja vaikuttamisesta, he osallistuivat kansalaisaktiivisuuteen myös koulun ulkopuolella useammin kuin ne nuoret, joilta tällainen opetus ja harjoittelu puuttuivat. He havaitsivat myös, että opiskelijat, jotka osallistuivat luokkahuonekeskusteluihin vapaaehtoisuudesta, tekivät muita todennäköisemmin säännöllistä vapaaehtoistyötä. Tutkimustulokset kertovat myös, että jos nuoret kokevat, että koulu ja muut nuorelle merkittävät yhteisöt ovat tärkeitä heidän ystäviensä elämässä, he todennäköisemmin osallistuvat kansalaistoimintaan myöhemmällä iällä. Samaan vaikutti nuorten mahdollisuus keskustella asioistaan ja ongelmistaan ystävien kanssa. Jatka lukemista “Koulu deliberaatioon kasvattajana”
Tekijä: Niklas
YK:n ilmastokuuleminen järjestetään yli 80 maassa
Alkuperäinen uutinen: http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/uutisarkisto/2015/06_ilmastokokous.html
Lauantaina 6. päivä kesäkuuta kuullaan yli 80 maan kansalaisia ilmasto- ja energiapolitiikan kysymyksistä YK:n Pariisin COP21-ilmastokokousta varten. Globaalia kuulemismenetelmää käsittelevä uutuuskirja antaa eväitä kansalaisten osallisuuden ja sitä kautta ympäristönsuojelun kehittämiseen kansainvälisessä politiikassa.
Jatka lukemista “YK:n ilmastokuuleminen järjestetään yli 80 maassa”
Marraskuussa järjestettiin kansalaiskeskustelu ruotsin kielestä
Mitä tutkittiin ja miten?
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten keskustelu pienryhmissä vaikuttaa osallistujien mielipiteisiin ja kansalaiskeskusteluun osallistui yhteensä 326 henkilöä. Keskustelijat osallistuivat joko Tampereella järjestettyyn tapahtumaan tai nettipohjaiseen keskusteluun. 216 osallistujaa saapui Tampereelle keskustelemaan joko 22. tai 23. marraskuuta, kun taas 110 osallistui nettipohjaiseen keskusteluun marraskuun 11. ja 23. välisenä aikana. Tampereen keskustelu käytiin ryhmähuoneissa, nettikeskustelu käytiin webbikameroiden ja mikrofonien avulla.
Jatka lukemista “Marraskuussa järjestettiin kansalaiskeskustelu ruotsin kielestä”
“Johtajana kaaoksen reunalla” -kirja Ekonomiliiton yleisöäänestyksen voittaja
Pirkko Vartiainen, Seija Ollila, Harri Raisio ja Juha Lindell ovat voittaneet Ekonomiliiton yleisöäänestyksen kirjallaan “Johtajana kaaoksen reunalla, kuinka selviytyä pirullisista ongelmista?”
Lue lisää täältä.
Puntarointi, julkinen harkinta vai keskusteleva demokratia?
Deliberaatio ja deliberatiivinen demokratia ovat yleistyneet termeinä mediassa ja tieteessä viime vuosina. Tämä kehitys on osa laajempaa ‘demokratiasoppaa’, jossa kansalaisten osallistumisesta päätöksentekoon puhutaan mitä erilaisemmilla käsitteillä (Hendriks, 2009). ‘Deliberaatio’ vierasperäisine konsonantteineen ei kuitenkaan istu suomeen kovin hyvin, ja sille on toivottu suomenkielistä vastinetta useissa eri yhteyksissä. Alan ensimmäisenä yhdistystoimijana Suomessa Deliberatiivisen Demokratian Instituutti (DDI) tarttui tähän haasteeseen ja käynnisti syksyllä 2014 käännöskilpailun, jossa etsitään deliberaatiolle suomennosta. Kilpailun tavoitteena on samalla herättää tieteellistä ja yhteiskunnallista keskustelua demokratiakäsityksistä Suomessa. Jatka lukemista “Puntarointi, julkinen harkinta vai keskusteleva demokratia?”