Esityslistojen kommentointia on itse asiassa kokeiltu Suomessa it-kuplan humussa Tampereella vuosituhannen alussa. Tamperelaiset pääsivät kommentoimaan Valma-foorumin kautta valmistelussa olevia asioita. Järjestelmä lähetti lautakuntien jäsenille ja valmistelevalle virkamiehelle kuntalaisten kommentit sähköpostilla. Kuka tahansa kuntalainen sai esittää mielipiteitään. Valmassa oli esillä kaikki lautakuntien esityslistoilla olevat asiat. Tämä toteutettiin teknisesti hakemalla asiakirjahallintajärjestelmä KuntaToimiston rajapinnasta tiedot Valmaan. Kokeilun tuloksena toiminnallisuudesta luovuttiin.
Runsas palauteryöppy ei sopinut poliittiseen prosessiin, jossa asia oli jo käytännössä vähintään melko pitkälle päätetty sen saapuessa lautakuntaan.
Ratkaisuna kuntalaisten osallistumismahdollisuuden aikaikkunaa aikaistettiin niin kohdentamalla sekä reaalimaailman että verkon osallistumismahdollisuudet aiempaa tarkemmin valittuihin asioihin. Kokonaan avoimesta verkkokommentoinnista luovuttiin, mutta muilta osin muuttumatonta Valma-palvelua voi käydä katsomassa täältä. Jälkenä tiedon automaattisesta siirtämisestä rajapinnan avulla yhä edelleen käytössä on asioiden käsittelytietojen näyttäminen Valmassa. Esimerkiksi tässä yksittäisellä asialla näkyy huimat yli 200 diaarimerkintää ja kymmeniä liitetiedostoja.
Vastaavat tiedonsiirron mahdollistavat rajapinnat ovat vielä toistaiseksi harvinaisia. Helsingin kaupunki avasi omaan uuteen järjestelmäänsä Ahjoon tällaisen rajapinnan vuonna 2013. Sen seurauksena Helsingin päätösdataa on sovellettu eri tavoin, mutta perinteistä suoraviivaista kommentointia kukaan ei ole vielä toteuttanut. Sen sijaan asiakirjamallia tyylikkäämpiä ja helppolukuisempia esitystapoja asioiden selailuun on jo tarjolla.
Samaan avoimella lähdekoodilla toteutettuun käyttöliittymään ja datamalliin pohjautuu Jyväskylän versio päätökset-palvelusta. Oman ratkaisunsa taas on toteuttanut oululainen Lähidemokratia ry.
Punakynää päätösehdotuksille
Tamperelaiset eivät kuitenkaan luovuttaneet niin helpolla. Seppo Säämäki ja Antti Koskimaa tunsivat turhautumista kaupungin kankeaa esityslistojen ja pöytäkirjojen julkaisujärjestelmää kohtaan. He päättivät ohjelmoida paremman järjestelmän. Syntyi Punakynä.net-palvelu. Se mahdollisti asiakirjojen ja niiden sisällön hakemisen Googlen custom searchilla sekä asioiden jakamisen sosiaaliseen mediaan ja niiden kommentoinnin. Palvelun toimivuudesta kertoo omaa kieltään se, että kaupungin tietotuotannossa työskennellyt Matias Ansaharju kertoi siirtyneensä Punakynän käyttöön sen nopeuden ja helppouden takia. Punakynän keskeinen ero kaupungin KuntaToimisto Web -julkaisujärjestelmään oli se, että asiat tapahtuivat selaimessa, eikä jokainen yksittäinen asiakirja avautunut erilliseen ohjelmaan. Palvelun liikennemäärät ylsivät noin satoihin kuukausittaisiin vierailijoihin, mutta runsasta keskustelua sinne ei syntynyt. Keskustelu kanavoitui edelleen Facebookin ja Aamulehden yleisönosaston kaltaisiin paikkoihin. Sen sijaan Säämäki kertoo, että yksittäisten kuntalaisten huoli omasta yksityisyydestä työllisti palvelun ylläpitoa. He saattoivat saada närkästyneitäkin yhteydenottoja sellaisilta kuntalaisilta, joiden nimi oli nyt Googlen haun löydettävissä, siinä missä KuntaToimiston liitetiedostojen sisältö ei näy hakutuloksissa. Helsingissä tämä ongelma oli ratkaistu avointa päätösrajapintaa varten kehittämällä ohjelmakomponentti, joka anonymisoi ei-julkiset yksityishenkilöjen nimet muuten julkisista asiakirja-aineistoista. Anonymisointi toimii käytännössä nimen korvaamisella tyhjillä välilyönneillä. Säämäen ja Koskimaan harrastusprojekti sen sijaan jäi tauolle. Esimerkiksi Tampereen kaupunki ei osoittanut virallista kiinnostusta palvelun hyödyntämiseen. Ylläpitokustannukset, työllistävyys ja vähäiset odotukset konkreettisten hyötyjen suhteen saivat Säämäen ja Koskimaan jättämään Punakynän toistaiseksi tauolle.
Yksi ajatus artikkelista “Pieni historiikki esityslistojen kommentoinnista verkossa”