OECD:n Kansalaispaneelien periaatteet

Puntaroivan demokratian (deliberatiivinen demokratia) tavoitteena on tuoda tietoon ja parhaaseen argumenttiin perustuvaa kansalaiskeskustelua päätöksenteon tueksi esimerkiksi kansalaispaneeleilla ja -raadeilla. Ei ole yhtä oikeaa tapaa toteuttaa näitä, joten siksi OECD on koonnut parhaista käytännöistä 11 periaatetta. Näiden avulla tuetaan laadukkaiden ja onnistuneiden kansalaispaneelien järjestämistä. 

Tavoite

Tavoite nousee yleisesti tunnistetusta yhteiskunnallisesta ongelmasta, josta muotoutuu tehtävänanto. Tavoite ja tarkoitus kiteytetään selkeäksi kysymyslauseeksi.

Vastuullisuus

Toiminnalla tulee olla aitoa vaikutusta päätöksentekoprosessissa. Toimeksiantaneen organisaation tulee sitoutua ottamaan osallistujien yhdessä puntaroimat suositukset huomioon oikea-aikaisesti. Suositusten edistymistä tulee seurata ja raportoida säännöllisesti.

Läpinäkyvyys

Puntaroiva kansalaispaneeli on julkinen prosessi ja siitä tulee viestiä avoimesti. Prosessiin ja sen suunnitteluun ja toteutukseen liittyvien materiaalien, kuten esityslistojen, ennakkomateriaalien, asiantuntijaesitysten ja mahdollisten tallenteiden, raportin, osallistujien itse muotoilemien suositusten sekä otantamenetelmän ja tiedon rahoittajasta, tulisi olla saatavilla. Suosituksien vaikutus päätöksentekoon ja siihen liittyvän arvioinnin tulee olla läpinäkyvää ja strategisesti suunniteltua.

Inkluusio

Aliedustettujen ryhmien edustavuuden varmistaminen vaatii suunnittelua. Osallistumista voi  kannustaa ja tukea palkkioilla, kulukorvauksilla sekä mahdollistamalla lastenhoitoa ja omaishoitoa.

Edustavuus

Osallistujajoukon tulee edustaa yhteisöä pienoiskoossa. Tämä mahdollistetaan satunnaisotannalla, jossa huomioidaan väestörakenne varmistamalla, että ryhmä vastaa väestönlaskennallisesti tai muihin vastaavin tietoihin nähden kokonaisjoukon demografista profiilia väestöön, muihin vastaaviin tietoihin tai kontekstista riippuen tarvittaessa myös asennekriteereihin nähden. Yhdenvertainen mahdollisuus tulla valituksi osallistujaksi tulee taata jokaiselle. Edustavuuden saavuttamiseksi voi olla tarpeen ottaa yliotos joistakin demografisista tiedoista.

Tieto

Osallistujilla tulee olla saatavilla laajasti olennaista tietoa, näkemyksiä ja asiantuntemusta. Mahdollisuus kuulla asiantuntijoita ja muita eri näkökulmia edustavia puhujia on taattava sekä myös antaa tilaa kysymiselle.

Puntarointi

Osallistujien tulee pystyä löytämään yhteisesti jaettu näkemys suosituksiksi puntaroinnin tuloksina. Tämä edellyttää huolellista ja aktiivista kuuntelua, eri näkökulmien punnitsemista ja harkitsemista. Jokaisen osallistujan on tärkeää saada näkemyksensä esille. Tämä vaatii ammattitaitoista fasilitointia erilaisia keskustelumuotojen kuten pienryhmien, kokouskeskustelujen ja muun toiminnan välillä.

Aika

Oppiminen, näkemysten arvioiminen ja perusteltujen suositusten kehittäminen vaatii riittävästi aikaa, koska puntarointia vaativat kysymykset ovat monimutkaisia. Jotta saadaan aikaan perusteltuja suosituksia, osallistujien tulisi kokoontua kasvotusten vähintään neljä kertaa, ellei lyhyemmälle prosessille ole perusteltua syytä. On lisäksi tarpeen varata aikaa yksilölliseen oppimiseen ja pohdintaan tapaamisten välillä.

Luotettavuus ja riippumattomuus

Prosessin koordinoinnin tulee olla riippumaton toimeksi antavasta organisaatiosta. Lopulliset prosessipäätökset ovat organisaation ulkopuolisten koordinaattoreiden vastuulla, tarvittaessa erilaisia näkökulmia edustava ohjaava seurantaryhmä voi toimia valvomassa kokonaisuutta.

Tietosuoja

Osallistujien yksityisyyttä tulee kunnioittaa ja suojella heitä ei-toivotulta mediahuomiolta tai häirinnältä. Osallistujien riippumattomuus on turvattava varmistamalla, ettei heitä lahjota tai lobata jonkun eturyhmän toimesta. Pienryhmäkeskustelut tulee pitää yksityisinä. Osallistujien henkilöllisyys voi olla julkista prosessin päätyttyä, mutta vain osallistujien suostumuksella. Kaikkia osallistujien henkilötietoja tulee käsitellä noudattaen kansainvälisiä hyviä käytäntöjä, kuten Euroopan unionin yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR).

Arviointi

Osallistujien tulee tehdä prosessista anonyymisti arviointi objektiivisten kriteerien perusteella (esimerkiksi tiedon määrä ja monipuolisuus, oppimiseen käytetty aika ja fasilitoinnin itsenäisyys). Lisäksi koordinaatiotiimin tulee tehdä itsearviointi siitä, mitä on saavutettu ja miten käytäntöjä tullaan kehittämään tulevaisuudessa. Ulkopuolista arviointia suositellaan erityisesti pitkäkestoisille deliberatiivisille prosesseille. Puntaroivia kansalaispaneelaja tulee myös arvioida lopputulosten ja käyttöönotettujen suositusten kannalta.

Tiedot ja lähteet

Nämä periaatteet ovat koonneet  Alessandro Bellantoni,  Claudia Chwalisz ja Ieva Cesnulaityte ja ne on julkaistu OECD Good Practice Principles for Deliberative Processes for Public Decision Making. Kannattaa myös lukea hyvän julkisen vuorovaikutuksen periaatteet Itä-Suomen yliopiston blogista.

Käännöksen ovat tehneet Airi Raitaranta ja Lari Karreinen Osana yhteistä ratkaisua Oy:stä.

Lähde: OECD Good Practice Principles for Deliberative Processes for Public Decision Making https://www.oecd.org/gov/open-government/good-practice-principles-for-deliberative-processes-for-public-decision-making.pdf

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.