DDI kartoitti keväällä 2013 deliberaatioalan opetusta Suomessa kyselyllä, joka lähetettiin 40 yliopistoprofessorille politiikkatieteissä, hallintotieteissä, filosofiassa, sekä sosiaali- ja/tai yhteiskuntapolitiikassa. Kyselyn perusteella vaikuttaa, että deliberaatio-aiheen opetus yliopistotasolla on Suomessa melko vähäistä ja hajanaista. Joitakin kursseja kuitenkin löytyy politiikan ja filosofian opintojen yhteydestä mutta mitenkään opintojen keskiössä deliberaatio-aihe ei ole. Yksi havaittava trendi alan opetustarjonnasta on interaktiivisuuden korostuminen. Esimerkiksi Vaasan yliopiston järjestämällä kurssilla ”Deliberatiivinen hallinta ja kompleksisuus hyvinvointiyhteiskunnassa” osallistuvat deliberatiivisen menetelmiin perustuvan sovelluksen toteuttamiseen teoriaopintojen lisäksi. Vastaava konsepti on myös Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan oppiaineessa järjestettävällä ”Ympäristöpoliittinen harkinta” kurssi, jota vedän.
Keväällä 2014 käynnissä olevalla Ympäristöpoliittinen harkinta -kurssilla pyritään tieteidenväliseen ymmärrykseen modernien ympäristöongelmien luonteesta. Kurssin keskeisin käsite on ”kehystäminen” (engl. framing), jolla viitataan ympäristöongelmiin liittyviin määrittelykamppailuihin. Kuten tiedonpoliittisessa tutkimuksessa (politics of knowledge) on todettu, radikaalisti toisistaan poikkeavat kehystykset tekevät yleensä hedelmättömäksi liian suoraviivaiset pyrkimykset ratkaista kiistanalaisia ympäristöongelmia. Esimerkiksi kiista geenitekniikasta elintarviketuotannossa ei liity vain geenitekniikan ympäristöriskeihin, vaan myös huoleen yksilöiden vaikutusmahdollisuuksien katoamisesta, kysymykseen teollisen maanviljelyn pitkäaikaisvaikutuksista, valvontainstituutioiden luotettavuudesta sekä ihmisen moraalisesta oikeudesta puuttua luonnon geneettiseen järjestykseen. – Kurssin keskeinen ajatus on, että deliberaatiota tarvitaan luomaan vuoropuhelua ja rakentamaan yhteisymmärrystä radikaalisti erilaisten näkökulmien välillä. Käytännössä opiskelijat pääsevät harjoittelemaan deliberaatiota osallistumalla simuloituun neuvotteluprosessiin, jossa tuotetaan lausunto vireillä olevasta Kuusamon kultakaivoshankkeesta. Harjoitus toteutetaan ns. Joint fact finding -menetelmällä, joten tällä tavoin opiskelijat saavat tuntumaa yhdestä toimivaksi havaitusta ympäristösovitteluprosessista. Lisätietoja kurssista löytyy oheisesta linkistä: Ympodeli2014_kurssikuvaus.
Mikko Rask