Ihminen ei toteuta tarkoitustaan, jos hänellä on kyky osallistua poliittiseen elämään, mutta hän ei ole siitä huolimatta kiinnostunut poliittisesta toiminnasta eikä ole halukas olemaan osa valtiollista yhteisöä. Näin haastavan vaateen Aristoteles asetti aikanaan meille ihmisille.
Nykykielelle käännettynä Aristoteles puhui aktiivisesta ja demokraattisesta kansalaisesta, joka osallistuu, toimii ja vaikuttaa. Ihmisen tulee olla aktiivinen yhteisöjen jäsen, joka osallistuu myös yhteiskunnalliseen elämään.
Nykyisin on tärkeää puhua poliittisen aktiivisuuden ohella yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta. Se on laajempi käsite ja arvostaa muutakin tärkeää yleistä toimintaa kuin vain poliittista. Ihminen voi olla yhteiskunnallisesti aktiivinen osallistumalla erilaiseen kansalais- ja järjestötoimintaan, sosiaalisiin ja kuluttajaliikkeisiin sekä yhteisölliseen toimintaan. Hän tekee yhteiskunnallisia valintoja kuluttajana kaupan vihannestiskillä, bussipysäkillä tai lomaillessaan. Hän tekee valintoja ammattiliittoon tai vain työttömyyskassaan kuulumisessa, armeijan kutsunnoissa, yhdistyksiin jäseneksi liittyessään tai vetoomuksia ja kannanottoja allekirjoittaessaan. Jatka lukemista ”Voimaantumista deliberaation kautta”