Voimaantumista deliberaation kautta

Ihminen ei toteuta tarkoitustaan, jos hänellä on kyky osallistua poliittiseen elämään, mutta hän ei ole siitä huolimatta kiinnostunut poliittisesta toiminnasta eikä ole halukas olemaan osa valtiollista yhteisöä. Näin haastavan vaateen Aristoteles asetti aikanaan meille ihmisille.

Nykykielelle käännettynä Aristoteles puhui aktiivisesta ja demokraattisesta kansalaisesta, joka osallistuu, toimii ja vaikuttaa. Ihmisen tulee olla aktiivinen yhteisöjen jäsen, joka osallistuu myös yhteiskunnalliseen elämään.

Nykyisin on tärkeää puhua poliittisen aktiivisuuden ohella yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta. Se on laajempi käsite ja arvostaa muutakin tärkeää yleistä toimintaa kuin vain poliittista. Ihminen voi olla yhteiskunnallisesti aktiivinen osallistumalla erilaiseen kansalais- ja järjestötoimintaan, sosiaalisiin ja kuluttajaliikkeisiin sekä yhteisölliseen toimintaan. Hän tekee yhteiskunnallisia valintoja kuluttajana kaupan vihannestiskillä, bussipysäkillä tai lomaillessaan. Hän tekee valintoja ammattiliittoon tai vain työttömyyskassaan kuulumisessa, armeijan kutsunnoissa, yhdistyksiin jäseneksi liittyessään tai vetoomuksia ja kannanottoja allekirjoittaessaan. Jatka lukemista ”Voimaantumista deliberaation kautta”

Helsinkiläisten raati pohtii pysäköintipolitiikkaa

Helsinki kirii muita kuntia kansalaisraatitoiminnassa. Huhtikuun 19.-20. 2013 järjestettävässä raadissa 16 kaupunkilaista pohtivat tunteita kuumentavaa aihetta, kaupungin pysäköintipolitiikkaa ja sen kehittämistä tulevaisuudessa. Kaupunkilaisten raadin järjestävät Helsingin kaupunki, Ajatuspaja Visio ja Suomen Fasilitaattorit ry. Hanke on yksi Helsingin kymmenestä demokratiapilotista, jotka valittiin viime syksynä avoimen haun kautta. Lisätietoja aiheesta: http://www.hel.fi/hki/Ksv/fi/Uutiset/kaupunkilaisten_raati, https://www.facebook.com/kaupunkilaistenraati.

Pikademokratian aika alkaa piakkoin olla ohi?

Julkaisimme Pirkko Vartiaisen kanssa alla olevan mielipidekirjoituksen Pohjalaisessa 15.3.2013. Avasimme kirjoituksessa Yhdysvalloissa lanseeratun ”hitaan demokratian” konseptia. Mitä mieltä deliberatiivisen demokratian tutkijat ja kehittäjät ovat hitaasta demokratiasta? Voisiko se toimia yhtenä deliberatiivisen demokratian ”suomennoksena”, vai onko hitausliikkeistä saatu jo tarpeeksi? Onko kyseessä vain sanaleikki, joka ei johda minnekään? Vai voisiko hitaassa demokratiassa olla kuitenkin tietynlaista metaforista voimaa?

Harri Raisio

DDI:n sihteeri

***********************************************************

Pikademokratian aika alkaa piakkoin olla ohi?

Länsimainen tutkimusyhteisö on lanseerannut hitaan demokratian konseptin. Muita hitausliikkeitä edustavat slow food –ilmiö tai Kristiinankaupungin cittaslow-elämäntyyli. Hitaan demokratian ajattelu kritisoi niin sanottua pikademokratiaa. Jatka lukemista ”Pikademokratian aika alkaa piakkoin olla ohi?”

”Hyvät katsojat, bästa tittare”

Publicerar här min senaste kolumn för tidningen Östra Nyland (28.2.2013)
Jag är intresserad av hur demokratin anpassar sig till medialiseringen av samhället. Tänkte att denna text kunde passa här trots att den inte direkt handlar om deliberation.
– John Grönvall

………………………………

Jag blev glatt överraskad när jag via internet kunde följa med Lovisa stads senaste fullmäktigemöte. I en representativ form av demokrati är det sunt att få insikt i hur våra ledamöter representerar oss i praktiken. Det är ett utmärkt sätt att göra beslutsfattande i staden mer transparent. Jatka lukemista ””Hyvät katsojat, bästa tittare””

Deliberatiivinen osallistuminen tukee demokraattista päätöksentekoa

Hyvä lukija, tervetuloa Deliberatiivisen demokratian instituutin (DDI) sivustolle! Olemme nuori kasvava yhdistys, joka edistää deliberatiivisen demokratian kehittämistä Suomessa.

Deliberatiivinen demokratia on keskusteluun ja harkintaan pohjautuvaa demokratiaa. Se on käsitys hyvästä hallintatavasta, jossa poliittisten päätösten oikeutus syntyy keskustelussa, jossa kansalaiset statukseen tai arvoasemaan katsomatta tuovat esiin ja kuuntelevat argumentteja, ja keskustelevat niistä tasa-arvoisesti. Kaikilla kansalaisilla tulisi olla oikeus ja mahdollisuus osallistua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Valitettavan usein julkisista asioista päätetään hyvän hallintatavan vastaisesti. Jatka lukemista ”Deliberatiivinen osallistuminen tukee demokraattista päätöksentekoa”