Tarvitaan vaikuttavaa lähidemokratiaa

Mielipidekirjoitus julkaistu Helsingin Sanomissa 16.8.2013

***

Tarvitaan vaikuttavaa lähidemokratiaa

Apulaiskaupunginjohtaja Heidi Nygren kehui (HS Mielipide 13.8.) Vantaan lähidemokratiamallia, joissa kansalaisille on annettu vaikuttamisen paikkoja ja mahdollisuuksia. Pyrkimys on varmaan Vantaallakin hyvä, mutta todellisuus on kirjoitusta karumpi suomalaisissa kunnissa. Suomalaiset lähidemokratiamallit eivät toimi käytännössä Rovaniemen aluelautakuntia lukuun ottamatta.
Syynä on se, että erilaisilla foorumeilla, aluetoimikunnilla, neuvostoilla ym. ei ole päätös- eikä budjettivaltaa. Ne edustavat leikkidemokratiaa, joka alkaa kyllästyttää koulutettua kansaa. Kansalaisia kuullaan, mutta ei todellisesti kuunnella eikä ymmärretä. Jatka lukemista ”Tarvitaan vaikuttavaa lähidemokratiaa”

Puoliviralliset sfäärit ovat deliberatiivisten systeemien nivelkohtia

Deliberatiivisesta demokratiasta nostetaan usein käytännön esimerkiksi kansalaisraati, jossa kansalaiset istuvat alas pohtimaan yhdessä jotakin asiaa. Deliberatiivisuus voidaan kuitenkin mieltää myös laajemmin systeemiksi, jossa yhdessä päätetään yhteisistä asioista. Tällöin ei siis ole kysymys yksittäisestä deliberaatiosta, kertaluontoisesta julkisesta keskustelusta, vaan pysyväisluontoisemmasta verkostosta, jossa keskustellaan sekä osien sisällä että niiden kesken. Eilen julkaistussa kaupunkisuunnittelun uusia tuulia haistelevassa kirjassa ”New Approaches to Urban Planning. Insights from Participatory Communities”  kuvasin Helsingin Herttoniemeen kehittynyttä paikallista yhteishallintaa deliberatiivisena järjestelmänä. Paikallinen yhteishallinta (co-governance) tarkoittaa elinympäristön suunnittelua, käyttöä ja hallintaa paikallisten toimijoiden (asukkaat, virkamiehet, muut toimijat, esim. paikalliset yritykset ja yhdistykset) yhteistyönä.

Jatka lukemista ”Puoliviralliset sfäärit ovat deliberatiivisten systeemien nivelkohtia”

Deliberaatiotoiminta kansainvälistyy

Deliberatiivisia kansalaisraateja on järjestetty kansainvälisellä tasolla noin vuosikymmenen ajan. Euroopan Unioni on ollut aloitteellinen EU:n sisä- ja ulkopolitiikkaa arvioivissa hankkeissa (ks. alla esim. Wallénin kirjoitus ”Deliberative bias of Citizens Consultations?). Tanskan Teknologirådet on puolestaan kehittänyt globaalia kansalaisdeliberaatiota YK:n ilmasto ja biodiversiteetti COP-neuvottelujen yhteyteen.

Teknologirådet on kansainvälisesti tunnustettu toimija osallistuvien menetelmien ja etenkin ”osallistuvan teknologian arvioinnin” kehittämisessä. Globaalin kansalaisdeliberaation toteuttamiseen se on kehittänyt ns. World Wide Views (WWViews) –metodin, joka yhdistelee elementtejä kansalaisraadista, deliberatiivisesta mielipidemittauksesta, konsensuskonferenssista ja 21 century town meetingistä. Metodikehityksessä keskeiset tavoitteet ovat olleet yhtäältä tukeutuminen aiemmin toimiviksi koettuihin ja tutkimuksellisesti koeteltuihin metodeihin ja toisaalta pyrkimys yksinkertaiseen ja kustannuksiltaan edulliseen prosessiin. Jatka lukemista ”Deliberaatiotoiminta kansainvälistyy”

Fyra utmaningar för deliberativ demokrati

Målet med Institutet för deliberativ demokrati är att samla kunskap om och lyfta fram deliberativt medborgardeltagande i Finland. Inte helt oväntat är de som engagerar sig i denna verksamhet positivt inställda till ett mer omfattande utnyttjande av deliberativ demokrati i vårt samhälle. Men eftersom deliberation går ut på att kritiskt granska olika åsikter och synvinklar vill jag lyfta fram några argument som flitigt utnyttjas dem som är mer kritiskt inställda till potentialen hos deliberativ demokrati. Tanken med detta inlägg är att uppmuntra till en fortsatt debatt kring förutsättningarna för en mer deliberativ politik. Jatka lukemista ”Fyra utmaningar för deliberativ demokrati”

Deliberative bias of Citizens Consultations?

Can citizens be wrong in predicting EU:s social and economic future? This seems to be the case when looking at the aggregate results of ECC 2009, that brought together more than 1600 citizens from all 27 EU Member States to debate the question: What can the EU do to shape our economic and social future in a globalized world?

I was the facilitator of European Citizens Consultation in Finland, and we ranked both the issue of  climate change and the need of financial regulation on the top. At that time, global financial crisis starting in the US was widely acknowledged, but it didn´t seem to worry European citizens that much at that time: climate change, health care, working conditions were top 3-issues, followed by education, unemployment, agriculture , social inequality, crime and transparency of EU-politics. The financial crisis was voted as rank 10 (sic!) out of 15 recommendations in this all-EU-citizens deliberation at the European Citizens Summit in Brussels in May 2009. Jatka lukemista ”Deliberative bias of Citizens Consultations?”