Mielipidekirjoitus julkaistu Helsingin Sanomissa 16.8.2013
***
Tarvitaan vaikuttavaa lähidemokratiaa
Apulaiskaupunginjohtaja Heidi Nygren kehui (HS Mielipide 13.8.) Vantaan lähidemokratiamallia, joissa kansalaisille on annettu vaikuttamisen paikkoja ja mahdollisuuksia. Pyrkimys on varmaan Vantaallakin hyvä, mutta todellisuus on kirjoitusta karumpi suomalaisissa kunnissa. Suomalaiset lähidemokratiamallit eivät toimi käytännössä Rovaniemen aluelautakuntia lukuun ottamatta.
Syynä on se, että erilaisilla foorumeilla, aluetoimikunnilla, neuvostoilla ym. ei ole päätös- eikä budjettivaltaa. Ne edustavat leikkidemokratiaa, joka alkaa kyllästyttää koulutettua kansaa. Kansalaisia kuullaan, mutta ei todellisesti kuunnella eikä ymmärretä.
Kuntien virka- ja luottamusjohto kavahtaa kansalaisdemokratiaa, koska se sotkee valmiita ja totuttuja vallankäyttökuvioita. Aktiiviset kansalaiset ovat riesa, jota pitää jotenkin sietää, mutta vaikuttamaan kansalaisia ei pidä päästää. Siksi perustetaan erilaisia lautakuntia, toimikuntia ja neuvostoja, joihin aktiivisuutta kanavoidaan lausuntojen kirjoittamiseen. Asenne näkyy tuloksissa. Vaikuttavat lähidemokratiamallit ovat jääneet syntymättä.
Katseet kääntyvät uuteen kuntalakiin, jota valmistellaan parhaillaan. Sinne tulee kirjata sellaiset vaikuttamisen tavat, että kansalaiset pääsevät todellisesti antamaan panoksensa paikalliseen kehittämiseen. Jos näin ei tapahdu, kansalaiset turhautuvat lopullisesti leikittämiseen. Suomalainen demokratia vajoaa entistä syvempään uskottavuuskriisiin. Harmillisinta on se, että koulutettujen ja aktiivisten suomalaisten panos yhteiseen kehittämiseen jää hyödyntämättä.
Aaro Harju
FT, pääsihteeri
Kansalaisfoorumi