Puoliviralliset sfäärit ovat deliberatiivisten systeemien nivelkohtia

Deliberatiivisesta demokratiasta nostetaan usein käytännön esimerkiksi kansalaisraati, jossa kansalaiset istuvat alas pohtimaan yhdessä jotakin asiaa. Deliberatiivisuus voidaan kuitenkin mieltää myös laajemmin systeemiksi, jossa yhdessä päätetään yhteisistä asioista. Tällöin ei siis ole kysymys yksittäisestä deliberaatiosta, kertaluontoisesta julkisesta keskustelusta, vaan pysyväisluontoisemmasta verkostosta, jossa keskustellaan sekä osien sisällä että niiden kesken. Eilen julkaistussa kaupunkisuunnittelun uusia tuulia haistelevassa kirjassa ”New Approaches to Urban Planning. Insights from Participatory Communities”  kuvasin Helsingin Herttoniemeen kehittynyttä paikallista yhteishallintaa deliberatiivisena järjestelmänä. Paikallinen yhteishallinta (co-governance) tarkoittaa elinympäristön suunnittelua, käyttöä ja hallintaa paikallisten toimijoiden (asukkaat, virkamiehet, muut toimijat, esim. paikalliset yritykset ja yhdistykset) yhteistyönä.

Jatka lukemista “Puoliviralliset sfäärit ovat deliberatiivisten systeemien nivelkohtia”

Joukkoistaminen deliberatiivisena foorumina

Tulevaisuusvaliokunnalle tehty raportti Joukkoistaminen demokratiassa: Poliittisen päätöksenteon uusi aika (2012/1) kuvaa uudenlaista tapaa osallistaa kansalaiset poliittiseen päätöksentekoon. Siten se herättää kysymyksen joukkoistamisen ja deliberatiivisen demokratian suhteesta.

Joukkoistaminen (crowdsourcing) tarkoitta erilaisten toimien teetättämistä “joukoilla” internetissä olevien avointen tehtävien kautta. Osallistuminen voi olla palkallista, kuten mikrotyön tapauksessa, tai se voi olla vapaaehtoista, ilman toivetta rahapalkkiosta. Joukkoistamista on käytetty mm. osana innovaatioprosesseja, tieteellisten ongelmien ratkaisemiseen, karttojen luomiseen ja yleisen mielipiteen kartoittamiseen. Jatka lukemista “Joukkoistaminen deliberatiivisena foorumina”