Tag Archives: osallisuus

Luottamusta ja parempia päätöksiä osallistamalla

Suomalaisista noin neljännes luottaa kuntapäättäjiin. Alle joka viides kokee, että  kuntalaisten mielipiteitä kuunnellaan. Kuntalaiset toivovatmahdollisuuksia osallistua suoraan yksittäisiin päätöksentekoprosesseihin. OECD suosittaa Suomea osallistamaan niitä, jotka eivät muuten osallistu. (1)

Kansalaisraadit- ja paneelit ovat tutkitusti toimiva osallisuuden muoto, joka auttaa vaikeiden ja monimutkaisten päätösasioiden kohtaamisessa. Etenkin, kun tilanne on jumissa tai selkeitä ratkaisuja ei ole näköpiirissä, eri kantojen huolellinen puntaroiminen voi helpottaa solmujen avaamista.

Erilaisten puntaroivien kansalaiskeskustelujen hyödyistä ja toimivuudesta  hyötyjä ja toimivuudesta on vakuuttavia tutkimustuloksia sekä Suomesta että ulkomailta.Niiden vakiinnuttaminen edistää kansalaisten mielipiteiden rakentavaa kanavoimista päätöksentekoon, vahvistamaan osapuolten luottamusta ja sujuvoittaa päätöksenteon prosesseja. (2)

Vastakkaistenkin näkökulmien yhteesovittaminen auttaa kestävämpien päätösten tekemisessä. Kansalaiskeskustelujen tulokset voidaan käsitellä varsinaisissa päätöksentekoelimissä, jolloin päättäjien on perusteltava päätöksensä suhteessa kansalaismielipiteeseen.

Kolme ehdotusta kuntavaaliehdokkaalle

  1. Tunnistakaa kunnan päätöksenteossa merkittävät ja vaikeat aiheet tai antakaa kuntalaisten ehdottaa niitä.
  2. Järjestäkää aiheesta kansalaisraati ja viekää tulokset osaksi päätöksentekoa
  3. Kokeiluvaiheen jälkeen uudet toimintatavat kannattaa vakiinnuttaa osallisuusmallilla tai ottaa osaksi kunnan hallintosääntöä.

Tuloksena on parempia päätöksiä, koska puntaroitu kansalaiskeskustelu perustuu näkemysten huolelliseen punnintaan eikä huutoäänestykseen. Vaikeiden päätösten hyväksyttävyys paranee. Tämä vahvistaa luottamusta kuntaan ja sen poliittisiin päätöksentekijöihin. Päätöksenteosta tulee avoimempaa ja siihen saadaan mukaan laajempi joukko kuntalaisia, myös niitä jotka osallistuvat vähemmän. Yhteiskunnan jakautuminen ja disinformaation vaikutus vähenevät. (2)

Käytännön menetelmät

Puntaroivat kansalaiskeskustelut perustuvat harkittuun ja perusteelliseen tosiasioiden, arvojen ja tarpeiden läpikäymiseen. Ne ovat usein päätöksentekoa täydentävää, jolloin päätösvalta säilyy valtuustolla. Satunnaisesti valittu, eri kansalaisryhmiä edustava joukko puntaroi päätöksiä asiantuntijoiden näkemysten pohjalta. Nämä ovat laajalti käytössä ympäri maailmaa ja niiden vaikutuksia on tutkittu paljon. Kansalaisraadit ja -paneelit vahvistavat osallistujien:

  • harkintakykyä ja yhteisen hyvän ajattelua
  • ymmärrystä erilaisista mielipiteistä ja päätöksenteon vaikeuksista
  • demokratiataitoja ja uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin 
  • ja saattavat myös muuttaa mielipiteitä

Osallisuutta voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavilla menetelmillä. Mitkä näistä ovat jo käytössä kunnassasi? 

Kuntalaiset mukaan tekemään vaikeita päätöksiä

Kansalaisraadilla saadaan kuntalaisten puntaroitu, asiantuntijatietoon pohjalta muodostettava näkemys päätöksenteon tueksi. Tätä kannattaa käyttää merkittävistä tai poliittisesti vaikeista aiheista, kuten kuntaliitosäänestyksissä tai kaavoituksessa. Osallistujia on tyypillisesti 12-36 ja kesto pari päivää. Mustasaaren kunnassa on hyviä kokemuksia kansalaisraadin käyttämisestä tuottamaan puntaroituja näkemyksiä kuntaliitoskeskusteluun. (3) Belgian alueparlamentissa on pysyvä kansalaispaneeli, jota käytetään 1-3 kertaa vuodessa päätöksenteon tukena. (4)

Kuntalaiset mukaan päätöksentekoon osallistuvalla budjetoinnilla

Osallistuvalla budjetoinnilla voidaan aktivoida kuntalaiset mukaan tekemään ehdotuksia ja päättämään niistä. Kuntalaiset ehdottavat projekteja, esimerkiksi lähiympäristön kohennusta, nuorten aktivointia ja hyvinvointia tai säästöjä. Projektit voidaan ideoida, suunnitella ja budjetoida kansalaislähtöisesti tai yhdessä viranhaltijoiden kanssa. Kuntalaiset keskustelevat ja puntaroivat mitkä vaihtoehdoista ovat parhaita ja äänestävät niistä. Kunta vastaa varojen käytöstä budjetointiprosessin päätösten mukaisesti. Hyödyllisenä seurauksena osallistujien vastuuntunto ja ymmärrys yhteisestä ympäristöstä ja rahojen käytöstä kasvavat. (5) Osallistuvaa budjetointia on käytetty onnistuneesti 43 miljoonan euron säästöjen tekemiseen Saksassa Solingenin kaupungissa. (6)

Toimi!

Kuntalaissa osallisuuden edistäminen on kunnan keskeisiä tehtäviä. Kehittäkää osallisuudesta tapa johtaa kuntaa asukkaita kuunnellen ja aktivoida vähemmän osallistuvia.

Deliberatiivisen demokratian instituutin (DDI) tarkoituksena on edustuksellisen ja suoran demokratian täydentäminen deliberatiivisen kansalaisosallistumisen keinoin edistämällä läpinäkyvää ja keskustelevaa päätöksentekoa Suomessa.Jos kaipaat lisää käytännön neuvoja, ota yhteyttä deliberaatio( at )gmail.com.

Lähteet:

1) PALO-hankkeen politiikkasuositus (1/2019) https://paloresearch.fi/wp-content/uploads/2019/02/Policy-brief-1_2019_final.pdf  ja OECD: Drivers of Trust in Public Institutions in Finland ( 2021) https://valtioneuvosto.fi/en/-/10623/oecd-trust-survey-provides-recommendations-for-finland-on-action-to-reinforce-people-s-trust-in-government-and-public-institutions

2) OECD: Innovative Citizen Participation and New Democratic Institutions : Catching the Deliberative Wave

https://www.oecd.org/gov/innovative-citizen-participation-and-new-democratic-institutions-339306da-en.htm

3) Mustasaaren kansalaisraati  https://paloresearch.fi/kansalaisraati/

4) Designing a permanent deliberative citizens assembly: The Ostbelgien Modell in Belgium https://core.ac.uk/display/323109090

5) Katso esimerkiksi Helsingin osallistuvan budjetoinnin arviointi: https://bibu.fi/osallistuvan-budjetoinnin-loppuarviointi/

6) Participatory Budget Saving in Solingen: https://participedia.net/case/970

Kuva puntarista

Arvoprofiilit tekevät datan ohjaamasta päätöksenteosta entistä vaivattomampaa

DDI on jo kahtena vuonna laatinut toimintasuunnitelmansa jäsenten arvodatan pohjalta. Arvodata tarkoittaa tässä tapauksessa määrällisessä muodossa esitettyjä jäsenten mielipiteitä. Mielipiteet koskevat kysymyksiä, jotka jäsenet esittävät itse. Jotta vastaukset olisivat yhteismitallisia, kysymykset asetetaan niin, että niihin voi vastata vain “kyllä” tai “ei”. Vastaaminen on vapaaehtoista, joten eri kysymysten vastausmäärät kertovat, mitkä asiat koetaan tärkeiksi, ja vastausten jakaumat kertovat eri mielipiteistä.

Toimintasuunnitelman laatimisessa noudatetaan muotovaatimusta joka edellyttää, että jo päätösesitykseen kirjoitetaan auki mihin mielipiteisiin esitys perustuu. Sama viittaus pitää näkyä pöytäkirjassa. Tämä sitoo jäsenten mielipiteet päätöksentekoon.

Prosessi on tehty toistaiseksi Google Formsin avulla. Monista testeistä huolimatta vain Forms mahdollistaa menetelmän kokeilun suurin piirtein niin kuin tarve vaatii.

Arvolähtöinen, tai arvopohjainen datan ohjaama päätöksentekomenetelmä voi muistuttaa kyselyä. Vuoden 2020 DDI:n toimintasuunnitelmaprosessissa menetelmä uudistuu kuitenkin kohti pysyväksi tarkoitettuja arvoprofiileja. Tänä vuonna prosessi tehdään saman lomakkeen päälle, joka oli käytössä 2019. Niinpä kaikilla viime vuonna osallistuneilla ovat tallessa viime vuoden vastaukset. Se on Google-kirjautumisen ansiota.

Toimintasuunnitelman laadintaprosessissa taas käytetään tulosten yhteenvetoa, josta ei näe sitä, kuka on vastannut ja mitä.

Piirakkadiagrammeja jäsenten arvoista
Vuoden 2019 jäsenten arvot ovat pohja vuoden 2020 toimintasuunitelmaprosessille.

Jos jäsentemme mielipiteet ovat muuttunut jonkin asian suhteen, menetelmän mukaan mielipidettään voi käydä päivittämässä omassa arvoprofiilissaan.

Jos toimikauden aikana jäsenten mielipiteet muuttuvat jonkin asian suhteen niin paljon, että vaikka jokin toimintasuunnitelman linjaus ei vastaa enää nykytilannetta, niin hallitus kuin jäsenetkin näkevät tilanteen arvodatan avulla.

Koska kysymyksiä voi lisätä myös koska tahansa, ei vain toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä, uudet vastaukset auttavat myös tulkitsemaan kuinka toimintaa pitää muuttaa.

Näin jäsenet pääsevät vaikuttamaan silloin kuin heille itselleen sopii, itse tärkeinä pitämistään aiheista, eikä vain vuosikokouksissa, tai vielä pahempaa, kerran neljässä vuodessa.

Prosessiin ja menetelmään liittyy paljon enemmän avoimia kysymyksiä kuin vastauksia. Mutta juuri sen vuoksi kokeilemmekin. Ketterästi, ilman sen suurempia suunnitelmia. Kaikki palaute on erittäin tervetullutta, tähän kommentoimalla, sähköpostilla tai Facebookissa-ryhmässämme.