Demokratian toteutuminen ei vaadi uutta teknologiaa, vaan periaatteelisuutta

Työhuone Kulmalla kokeiltu arvolähtöisen datan ohjaaman päätöksenteon prosessi päättyi suunnitelman mukaan huhtikuun lopussa. Tässä blogissa on aiemmin kuvattu kokeilu pääpiirteissään ja yksityskohtaisemmin. Työhuone Kulmalla tehtiin siis kehityssuunnitelma “paikkojen kunnossapitämiseksi ja parantamiseksi” uudenlaisella menetelmällä, jossa vuokralaiset saivat ilmaista arvonsa itselleen ja toisilleen tärkeiden asioiden suhteen, ja päätöksenteko kytkettiin julkilausuttuihin arvoihin.

Prosessin viimeinen vaihe oli viikon mittainen kommentointijakso. Pohjaesitys kehittyssuunnitemaksi kirjoitettiin valmistelupäivässä, jossa pienryhmät keskustelivat ja luonnostelivat päätösesitykset asia kerrallaan. Tässä vaiheessa siirryimme analogisesta digitaaliseen maailmaan ja esitys vietiin Google Driveen slideiksi. Seuraavat kuvat näyttävät esimerkkiä lopputuotoksesta.

Prosessin tuotos. Päätösehdotus Kehityssuunnitelmaksi julkaistiin Google Slidena viikon mittaista kommentointia varten.

Kysymysten ja vastausten perusteella tunnistettiin kahdeksan eri asiaa jotka ryhmiteltiin viideksi kokonaisuudeksi, jotka muodostivat kehityssuunnitelman sisällön ja rakenteen.

Arvojen sitominen päätösehdotuksee tapahtui kirjoittamalla auki jokaisen asian yhteyteen sivun alalaitaan ne kysymykset ja vastaukset, jotka työryhmän mukaan olivat ehdotukselle relevantteja.

Vain enää yksi vuokralainen kommentoi varsinaisesti päätösesitystä, ja tämäkin oli henkilö, joka ei ehtinyt osallistua koko valmistelupäivään ja kommentit olivat kaikki tarkentavia rakentavia ehdotuksia. Kommentoinnin vähyyttä voinee pitää osoituksena siitä, että esitys tyydytti mahdollisesti kaikkia. Viikon jakson jälkeen päävuokralainen teki yhteenvedon kommenteista ja kirjasi asiakohdittain näkemyksensä siitä miten ja milloin kehityssuunnitelman tavoitteet pannaan toimeen. Nyt pari viikkoa prosessin päättymisen jälkeen iso osa toimenpiteistä on jo toteutettu. Siisteys on parantunut, kun eteis- ja vaatesäilytysjärjestelyitä on muutettu, yhteinen jääkaappi pysyy siistimpänä, kun kaikki merkitsemätön ruoka on yhteishyvää, pieni kahvilistan kohdalta hyväksi havaittu vertaispaine ulotettiin myös kankaisten käsipyyhkeiden pesuvuoroihin ja uusi ilmanpuhdistin pitää sisäilman raikkaana.

Mitä prosessista opittiin?

1. Yksinkertaisuus on valttia. Kynä, paperia, teippi ja post-it:it toimivat.

2. Se, että prosessi oli koko ajan näkyvillä, on todennäköisesti madaltanut osallistumiskynnystä.

3. Ihmiset todella tuntuivat arvostavan anonyymiä kysymystenesittämismahdollisuutta. Kysymyksiä oli aina ilmestynyt silloin tällöin.

4. Kommentointi normaalikokoisilla erivärisillä post-it -lapuilla oli erinomainen lisä, ihmiset halusivat keskustella asioista heti / tuoda näkökulmia ja ehdotuksia kysymyksiin.

5. Jotkut alkovat “peukuttaa” kommenttilappuja. Tämä piti ohjeistaa kesken prosessin, että niitä ei voida laskea ääniksi, koska ei tiedetä onko ne kyllä/ei -ääniä ja että onko äänestäjän ääni jo varsinaisen kysymyksen äänissä.

6. Kukaan ei käyttänyt mahdollisuutta printata kysymyslappu (tai kehityssuunnitelma-ehdotusluonnos) käsialan tunnistettavuuden vuoksi.

7. Kukaan ei epäillyt hetkeäkään että äänestysvilpin mahdollisuus olisi realistinen uhka johon pitisi varautua. Eikä sitä tiettävästi myöskään tapahtunutkaan.

8. Kukaan ei tehnyt yhtään kehityssuunnitelmaehdotusluonnosta prosessin ensimmäisen vaiheen aikana. Tätä ehkä olisi voinut viestiä välissä tai korostaa alussa enemmän. Ongelma kuitenkin ratkesi kun päätöstilaisuus muutettiin valmistelutilaisuudeksi.

9. Kysymyksiä esitettiin 28, vastauksia annettiin 159. 19 mahdollisesta osallistujasta 15 osallistui enemmän tai vähemmän aktiivisesti, 4 antoi passiivisemman hyväksynnän. Kommentteja annettiin 39. Osallistumisastetta voi pitää hyvänä. Tähän vaikutti varmaan ajankohtaisuus, läheisyys(näkyvyys), tarpeellisuus ja yksinkertaisuus.

10. Vain harva (3) kysymystä jakoi mielipiteitä kyllä- ja ei-leireihin. Ihmisten mielipiteet olivat siis monissa asioissa samansuuntaisia, mutta se, kuinka tärkeitä asiat kenellekin ovat, vaihtelee.

11. Yhtään kilpalevaa näkökulmaa, vaihtoehtoista kysymyksemuotoilua ihan samasta aiheesta ei esitetty. Tällaiset näkökulmat esitettiin kommenteissa.

12. Valmistelutilaisuudeksi muuttuneessa päätöstilaisuudessa ihmiset vielä lisäilivät kysymyksiä, vastauksia ja kommentteja. Tämä kertoo siitä että mittaushetki vaikuttaa tulokseen (vrt. Skotlanti, Brexit, kesäaika)

13. Viimeistely / kommentointi ei kerännyt kuin yhden ihmisen aktiivisen kommentoinnin (sellainen, joka oli ollut poissa varsinaisesta työpajailusta)

14. Valmistelutyöpajaa ei koettu yhtä tärkeäksi (9 osallistujaa) kuin aloitustilaisuus ja todennäköisesti arvojansa on ilmaissut myös useampi ihminen. Eli toimii juuri niin kuin mallin on tarkoituskin vastata demokratiaihanteisiin.

15. Ohjeistuksessa vaatimus erityisen selkeästä käsialasta toimi alkuvaiheessa. Myöhemmissä kysymyksissä käsiala alkoi jo heiketä. Selkeää käsiala oli huomattavasti helppolukuisempaa kuin joidenkin normaalikäsiala.

Yhteenvetona voidaan todeta, että menetelmä toimii, osallistujat suhtatuivat siihen luottavaisesti ja jopa innostuneesti. Prosessi vahvisti yhteisöllisyyden tunnetta eikä aiheuttanut ristiriitoja. Prosessi tuottaa myös melko vähällä vaivalla toivotun, konkreettisen tuloksen. Seuraava askel onkin testata menetelmää verkossa, ja Kulmaa selvästi epäyhtenäisemmän joukon eli DDI:n jäsenistön keskuudessa.

1 thought on “Demokratian toteutuminen ei vaadi uutta teknologiaa, vaan periaatteelisuutta

  1. Pingback: Vaikuttamistavoitteet ja tapahtumat painottuvat DDI:n arvodatan ohjaamassa toimintasuunnitelmassa |

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *