Author Archives: Raimo Muurinen

Luottamusta ja parempia päätöksiä osallistamalla

Suomalaisista noin neljännes luottaa kuntapäättäjiin. Alle joka viides kokee, että  kuntalaisten mielipiteitä kuunnellaan. Kuntalaiset toivovatmahdollisuuksia osallistua suoraan yksittäisiin päätöksentekoprosesseihin. OECD suosittaa Suomea osallistamaan niitä, jotka eivät muuten osallistu. (1)

Kansalaisraadit- ja paneelit ovat tutkitusti toimiva osallisuuden muoto, joka auttaa vaikeiden ja monimutkaisten päätösasioiden kohtaamisessa. Etenkin, kun tilanne on jumissa tai selkeitä ratkaisuja ei ole näköpiirissä, eri kantojen huolellinen puntaroiminen voi helpottaa solmujen avaamista.

Erilaisten puntaroivien kansalaiskeskustelujen hyödyistä ja toimivuudesta  hyötyjä ja toimivuudesta on vakuuttavia tutkimustuloksia sekä Suomesta että ulkomailta.Niiden vakiinnuttaminen edistää kansalaisten mielipiteiden rakentavaa kanavoimista päätöksentekoon, vahvistamaan osapuolten luottamusta ja sujuvoittaa päätöksenteon prosesseja. (2)

Vastakkaistenkin näkökulmien yhteesovittaminen auttaa kestävämpien päätösten tekemisessä. Kansalaiskeskustelujen tulokset voidaan käsitellä varsinaisissa päätöksentekoelimissä, jolloin päättäjien on perusteltava päätöksensä suhteessa kansalaismielipiteeseen.

Kolme ehdotusta kuntavaaliehdokkaalle

  1. Tunnistakaa kunnan päätöksenteossa merkittävät ja vaikeat aiheet tai antakaa kuntalaisten ehdottaa niitä.
  2. Järjestäkää aiheesta kansalaisraati ja viekää tulokset osaksi päätöksentekoa
  3. Kokeiluvaiheen jälkeen uudet toimintatavat kannattaa vakiinnuttaa osallisuusmallilla tai ottaa osaksi kunnan hallintosääntöä.

Tuloksena on parempia päätöksiä, koska puntaroitu kansalaiskeskustelu perustuu näkemysten huolelliseen punnintaan eikä huutoäänestykseen. Vaikeiden päätösten hyväksyttävyys paranee. Tämä vahvistaa luottamusta kuntaan ja sen poliittisiin päätöksentekijöihin. Päätöksenteosta tulee avoimempaa ja siihen saadaan mukaan laajempi joukko kuntalaisia, myös niitä jotka osallistuvat vähemmän. Yhteiskunnan jakautuminen ja disinformaation vaikutus vähenevät. (2)

Käytännön menetelmät

Puntaroivat kansalaiskeskustelut perustuvat harkittuun ja perusteelliseen tosiasioiden, arvojen ja tarpeiden läpikäymiseen. Ne ovat usein päätöksentekoa täydentävää, jolloin päätösvalta säilyy valtuustolla. Satunnaisesti valittu, eri kansalaisryhmiä edustava joukko puntaroi päätöksiä asiantuntijoiden näkemysten pohjalta. Nämä ovat laajalti käytössä ympäri maailmaa ja niiden vaikutuksia on tutkittu paljon. Kansalaisraadit ja -paneelit vahvistavat osallistujien:

  • harkintakykyä ja yhteisen hyvän ajattelua
  • ymmärrystä erilaisista mielipiteistä ja päätöksenteon vaikeuksista
  • demokratiataitoja ja uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin 
  • ja saattavat myös muuttaa mielipiteitä

Osallisuutta voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavilla menetelmillä. Mitkä näistä ovat jo käytössä kunnassasi? 

Kuntalaiset mukaan tekemään vaikeita päätöksiä

Kansalaisraadilla saadaan kuntalaisten puntaroitu, asiantuntijatietoon pohjalta muodostettava näkemys päätöksenteon tueksi. Tätä kannattaa käyttää merkittävistä tai poliittisesti vaikeista aiheista, kuten kuntaliitosäänestyksissä tai kaavoituksessa. Osallistujia on tyypillisesti 12-36 ja kesto pari päivää. Mustasaaren kunnassa on hyviä kokemuksia kansalaisraadin käyttämisestä tuottamaan puntaroituja näkemyksiä kuntaliitoskeskusteluun. (3) Belgian alueparlamentissa on pysyvä kansalaispaneeli, jota käytetään 1-3 kertaa vuodessa päätöksenteon tukena. (4)

Kuntalaiset mukaan päätöksentekoon osallistuvalla budjetoinnilla

Osallistuvalla budjetoinnilla voidaan aktivoida kuntalaiset mukaan tekemään ehdotuksia ja päättämään niistä. Kuntalaiset ehdottavat projekteja, esimerkiksi lähiympäristön kohennusta, nuorten aktivointia ja hyvinvointia tai säästöjä. Projektit voidaan ideoida, suunnitella ja budjetoida kansalaislähtöisesti tai yhdessä viranhaltijoiden kanssa. Kuntalaiset keskustelevat ja puntaroivat mitkä vaihtoehdoista ovat parhaita ja äänestävät niistä. Kunta vastaa varojen käytöstä budjetointiprosessin päätösten mukaisesti. Hyödyllisenä seurauksena osallistujien vastuuntunto ja ymmärrys yhteisestä ympäristöstä ja rahojen käytöstä kasvavat. (5) Osallistuvaa budjetointia on käytetty onnistuneesti 43 miljoonan euron säästöjen tekemiseen Saksassa Solingenin kaupungissa. (6)

Toimi!

Kuntalaissa osallisuuden edistäminen on kunnan keskeisiä tehtäviä. Kehittäkää osallisuudesta tapa johtaa kuntaa asukkaita kuunnellen ja aktivoida vähemmän osallistuvia.

Deliberatiivisen demokratian instituutin (DDI) tarkoituksena on edustuksellisen ja suoran demokratian täydentäminen deliberatiivisen kansalaisosallistumisen keinoin edistämällä läpinäkyvää ja keskustelevaa päätöksentekoa Suomessa.Jos kaipaat lisää käytännön neuvoja, ota yhteyttä deliberaatio( at )gmail.com.

Lähteet:

1) PALO-hankkeen politiikkasuositus (1/2019) https://paloresearch.fi/wp-content/uploads/2019/02/Policy-brief-1_2019_final.pdf  ja OECD: Drivers of Trust in Public Institutions in Finland ( 2021) https://valtioneuvosto.fi/en/-/10623/oecd-trust-survey-provides-recommendations-for-finland-on-action-to-reinforce-people-s-trust-in-government-and-public-institutions

2) OECD: Innovative Citizen Participation and New Democratic Institutions : Catching the Deliberative Wave

https://www.oecd.org/gov/innovative-citizen-participation-and-new-democratic-institutions-339306da-en.htm

3) Mustasaaren kansalaisraati  https://paloresearch.fi/kansalaisraati/

4) Designing a permanent deliberative citizens assembly: The Ostbelgien Modell in Belgium https://core.ac.uk/display/323109090

5) Katso esimerkiksi Helsingin osallistuvan budjetoinnin arviointi: https://bibu.fi/osallistuvan-budjetoinnin-loppuarviointi/

6) Participatory Budget Saving in Solingen: https://participedia.net/case/970

Kuva puntarista

Arvoprofiilit tekevät datan ohjaamasta päätöksenteosta entistä vaivattomampaa

DDI on jo kahtena vuonna laatinut toimintasuunnitelmansa jäsenten arvodatan pohjalta. Arvodata tarkoittaa tässä tapauksessa määrällisessä muodossa esitettyjä jäsenten mielipiteitä. Mielipiteet koskevat kysymyksiä, jotka jäsenet esittävät itse. Jotta vastaukset olisivat yhteismitallisia, kysymykset asetetaan niin, että niihin voi vastata vain “kyllä” tai “ei”. Vastaaminen on vapaaehtoista, joten eri kysymysten vastausmäärät kertovat, mitkä asiat koetaan tärkeiksi, ja vastausten jakaumat kertovat eri mielipiteistä.

Toimintasuunnitelman laatimisessa noudatetaan muotovaatimusta joka edellyttää, että jo päätösesitykseen kirjoitetaan auki mihin mielipiteisiin esitys perustuu. Sama viittaus pitää näkyä pöytäkirjassa. Tämä sitoo jäsenten mielipiteet päätöksentekoon.

Prosessi on tehty toistaiseksi Google Formsin avulla. Monista testeistä huolimatta vain Forms mahdollistaa menetelmän kokeilun suurin piirtein niin kuin tarve vaatii.

Arvolähtöinen, tai arvopohjainen datan ohjaama päätöksentekomenetelmä voi muistuttaa kyselyä. Vuoden 2020 DDI:n toimintasuunnitelmaprosessissa menetelmä uudistuu kuitenkin kohti pysyväksi tarkoitettuja arvoprofiileja. Tänä vuonna prosessi tehdään saman lomakkeen päälle, joka oli käytössä 2019. Niinpä kaikilla viime vuonna osallistuneilla ovat tallessa viime vuoden vastaukset. Se on Google-kirjautumisen ansiota.

Toimintasuunnitelman laadintaprosessissa taas käytetään tulosten yhteenvetoa, josta ei näe sitä, kuka on vastannut ja mitä.

Piirakkadiagrammeja jäsenten arvoista
Vuoden 2019 jäsenten arvot ovat pohja vuoden 2020 toimintasuunitelmaprosessille.

Jos jäsentemme mielipiteet ovat muuttunut jonkin asian suhteen, menetelmän mukaan mielipidettään voi käydä päivittämässä omassa arvoprofiilissaan.

Jos toimikauden aikana jäsenten mielipiteet muuttuvat jonkin asian suhteen niin paljon, että vaikka jokin toimintasuunnitelman linjaus ei vastaa enää nykytilannetta, niin hallitus kuin jäsenetkin näkevät tilanteen arvodatan avulla.

Koska kysymyksiä voi lisätä myös koska tahansa, ei vain toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä, uudet vastaukset auttavat myös tulkitsemaan kuinka toimintaa pitää muuttaa.

Näin jäsenet pääsevät vaikuttamaan silloin kuin heille itselleen sopii, itse tärkeinä pitämistään aiheista, eikä vain vuosikokouksissa, tai vielä pahempaa, kerran neljässä vuodessa.

Prosessiin ja menetelmään liittyy paljon enemmän avoimia kysymyksiä kuin vastauksia. Mutta juuri sen vuoksi kokeilemmekin. Ketterästi, ilman sen suurempia suunnitelmia. Kaikki palaute on erittäin tervetullutta, tähän kommentoimalla, sähköpostilla tai Facebookissa-ryhmässämme.

DDI:n uusi toimintasuunnitelma on arvolähtöinen, datan ohjaama ja ilmiöpohjainen (tai asiaperustainen tai kohteellinen)

DDI:n vuosikokous hyväksyi uuden toimintasuunnitelman vuosille 2019-2020 kokouksessaan 27.5.2019. Ehdotus toimintasuunnitelmaksi laadittiin toimintasuunnitelmatyöpajassa 27.5. Toimintasuunnitelman luonnostelu tehtiin aineistolähtöisesti. Aineiston muodostivat jäsenten arvokyselyn kysymykset ja vastaukset. Työpajan osallistujat tunnistivat ensin kysymys kerrallaan, mitä asioita kysymykset käsittelivät. Asiat koodattiin aihetunnisteilla, jotka joko olivat samoja kuin DDI:n ylätason aihetunnisteet (jäsenet, hallinto, toiminta, talous, viestintä, päätöksenteko) tai tulkinnan mukaan tarkemmilla aihetunnisteilla. Koodaamisen jälkeen samoja asioita käsittelevät kysymykset ryhmiteltiin aiheittain.

Ryhmittelyn jälkeen siirryttiin tulkintaan, aloittaen niistä aiheista, jotka olivat herättäneet eniten vastausaktiivisuutta. Näin päästiin luonnostelemaan kirjaukset toimintasuunnitelman koulutuksia ja verkostoja käsittelevistä osuuksista. Luonnostelua jatkettiin kunnes koko aineisto oli tulkittu ja kirjoitettu sellaiseen muotoon, minkälaista toimintaa jäsenet haluavat. Sen jälkeen siirryttiin vapaaseen ideointiin, jossa pohdittiin, haluavatko työpajan osallistujat kirjata toimintasuunnitelmaan jotain muuta, mitä aineistosta ei nouse esiin. Keskustelun myötä syntyivät kirjaukset DDI:n työkalupaletin tarkastelusta ja taloudesta.

Lopuksi päätettiin vielä, että toimintasuunnitelmaan ei tehdä perinteistä numeroitujen lukujen rakennetta, vaan pidättäydytään aihetunnisteiden mukaisessa rakenteessa. Tämä heijastaa ajattelutapaa, johon liittyvää keskustelua käydään ainakinilmiöpohjaisuuden, asiaperustasuuden tai kohteellisuusperiaatteen käsitteiden kautta.

Näiden vaiheiden myötä syntyi toimintasuunnitelmaluonnos esitettäväksi vuosikokoukselle, jonka kokous hyväksyi pienin sanamuotojen täsmennyksin.

Lisäksi toimintasuunnitelmatyöpajassa luonnosteltiin budjetti, jota vuosikokouksessa kasvatettiin varsinaisen toiminnan osalta hieman ja lisättiin mahdollinen hankemoduuli.

Toimintasuunnitelma 2019-2020

Otetaan tavoitteeksi kasvattaa aktiivisten jäsenten määrää toiselle kymmenelle.
Kirjaus perustuu kysymyksiin:
  1. “Jos perustettaisiin paikallisia ammattilaisten ja tutkijoiden verkostoja osallisuuden edistämiseen, olisin valmis osallistumaan sellaisen toimintaan.” Kyllä 13, Ei 2.
  1. “Olisin kiinnostunut kokeilemaan ja kehittämään osallisuuteen liittyviä menetelmiä.” Kyllä 15, Ei 1.
  1. “Olisin kiinnostunut kehittämään osallisuuteen liittyviä koulutuksia DDI:n toiminnassa (osallistuva budjetointi, kansalaisraadit, osallisuusmallit, verkko-osallisuus)” Kyllä 12, Ei 2.
DDI:llä on käytössä ainakin 18 erilaista verkkopalvelua eri tehtäviin. Selvitetään mitä tarpeita toiminnassa on ja suunnitellaan miten välineiden kirjoa voisi yksinkertaistaa tarkoituksenmukaisemmaksi.
Kirjaus ei perustu suoraan mihinkään kysymyksiin.
Jatketaan eri rahoitusvaihtoehtojen selvittämistä perustoimintaa ja hankkeita varten.
Kirjaus ei perustu suoraan mihinkään kysymyksiin.
Kehitetään osallisuuteen liittyviä koulutuksia (osallistuva budjetointi, kansalaisraadit, osallisuusmallit, verkko-osallisuus) yhteistyössä eri toimijoiden, kuten alan yritysten, kolmannen sektorin ja vapaan sivistystyön, kuntasektorin ja korkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on järjestää yksi koulutus tulevan toimintakauden aikana.
Kirjaus perustuu kysymyksiin:
  1. “Olisin kiinnostunut kokeilemaan ja kehittämään osallisuuteen liittyviä menetelmiä.” Kyllä 15, Ei 1.
  1. “Olisin kiinnostunut kehittämään osallisuuteen liittyviä koulutuksia DDI:n toiminnassa (osallistuva budjetointi, kansalaisraadit, osallisuusmallit, verkko-osallisuus)” Kyllä 12, Ei 2.
  1. “DDI:n tulisi kehittää osallisuuskoulutuksia yhteistyössä alan yritysten kanssa.” Kyllä 14, Ei 2
  1. “DDI:n tulisi kehittää osallisuuskoulutuksia yhteistyössä kolmannen sektorin ja vapaan sivistystyön kanssa.” Kyllä 15, Ei 1
  1. DDI:n tulisi kehittää osallisuuskoulutuksia yhteistyössä kuntasektorin ja yliopistojen kanssa.” Kyllä 12, Ei 0
  1. DDI:n ei tulisi kehittää osallisuuskoulutuksia vaan jättää se täysin alan yrityksille. Kyllä 0, Ei 16.
Yhdistys jatkaa kokeilukulttuuria ja kokeilevaa kehittämistä omassa toiminnassaan hyvin kokemusten siivittämänä.
Järjestetään osallisuuden ammattilaisille, päättäjille, tutkijoille ja järjestöjen edustajille verkostoitumistilaisuuksia, kuten t&k-päivä yhteistyössä PALO-hankkeen kanssa. Uutena toimintamuotona kokeillaan paikallisia tapaamisia ja kansanedustajien kanssa tehtävää tilaisuutta.
Kartoitetaan kansainvälistä toimijakenttää ja yhteistyötahoja.
Kirjaus perustuu kysymyksiin:
1. DDI:n tulisi verkostoida erityisesti kunnissa osallisuustyötä tekeviä ammattilaisia.” Kyllä 15, Ei 0.
3. “DDI:n tulisi verkostoida erityisesti järjestöjen jäsenten osallisuutta kehittäviä ammattilaisia.” Kyllä 12, Ei 3
5. “Jos perustettaisiin paikallisia ammattilaisten ja tutkijoiden verkostoja osallisuuden edistämiseen, olisin valmis osallistumaan sellaisen toimintaan.” Kyllä 13, Ei 2.
14. “DDI:n tulisi verkostoitua vastaavanlaisten, kansainvälisten toimijoiden kanssa.” Kyllä 11, Ei 0.
Järjestetään jäsenpäivä, jossa pohditaan DDI:n tulevaisuutta sekä aktiivien päivä, jossa syvennytään perustehtävän ja toiminnan suunnitteluun ja uuden nimen miettimiseen.
Kirjaus perustuu kysymyksiin:
4. “Näetkö suoremmassa demokratiassa enemmän riskejä kuin mahdollisuuksia?” Kyllä 1, Ei 14.
12. “Pitäisikö DDI:n pääasiallisen tarkoituksen keskittyä demokratian asian ajamiseen yleisemmin kuin nykyinen nimi ja säännöt ilmaisevat?” Kyllä 6, Ei 6.
Tunnistetaan ne viestinnän paikat ja aiheet, joista halutaan näkyä ja kysytään vapaaehtoisia mukaan viestimään.
Kirjaus perustuu kysymykseen
2. “DDI:n tulisi pyrkiä lisäämään näkyvyyttään ja kuuluvuuttaan julkisessa demokratiakeskustelussa.” Kyllä 10, Ei 1. 

 

BUDJETTI

VARSINAINEN TOIMINTA
Tulot
Jäsenmaksut
800
T&K-päivän tuotot
500
Tulot yhteensä
1300
Menot
Pankkikulut
100
Matkakulut
300
Kokouskulut
400
Kirjanpito
450
T&K-päivän menot
1500
Web-palvelut, IT
100
Menot yhteensä
2850
Yli-/alijäämä
-1550
HANKKEET
Tulot
Osallisuuskoulutus
3000
Menot
Osallisuuskoulutus
3000

Vuosikokous maanantaina 27.5.2019

DDI:n jäsenet, tervetuloa vuosikokoukseen!

Ajankohta: maanantaina 27.5.2019 klo 17.30.
Paikka: Työhuone Kulma, Itsenäisyydenkatu 23, Tampere.
Etäosallistuminen: Zoom

Kokousmateriaalit ovat Dropbox Paperissa. Asialistalla ovat sääntömääräisesti tilinpäätös, toiminnantarkastajien lausunto ja vuosikertomus, vastuuvapaus, toimintasuunnitelma ja talousarvio ja hallituksen valinta. Esityslistaa voi kommentoida etukäteen Dropbox Paperissa. Jäsenet saavat pyynnöstä käyttöoikeudet materiaaleihin.

Pyydämme ilmoittautumaan osallistumisesta ennakkoon sähköpostilla osoitteeseen deliberaatio -at- gmail.com.

Jos käytät Zoomia ensimmäistä kertaa, kannattaa klikata linkkiä etukäteen mahdollisen selainlaajennuksen asentamiseksi.

Jäsenten arvot dataksi -ja ohjaamaan päätöksentekoa

Deliberatiivisen demokratian instituutti kerää jäsenten arvot datana uudella menetelmällä.

DDI:n jäsenet voivat esittää toisilleen puhtaalta pöydältä kysymyksiä ja vastata vapaasti haluamiinsa 6.5.2019 alkaen. Vastaukset muodostavat julkisen ja anonyymin aineiston jäsenten arvoista, jota pääset katsomaan tästä. Kuka tahansa voi tarkastella ja tulkita vastauksia. Jäsenten arvot eivät jää pelkästään mielipidekyselyn kaltaiseen rooliin, vaan uusi käytäntö on, että päätöksenteolta edellytetään päätösten ja jos päätösesitysten arvopohjan aukikirjoittamista. Toimintasuunnitelmaa laadittaessa jokaisen kirjauksen kohdalle kirjoitetaan auki, mihin jäsenten arvoihin kirjaukset perustuvat.

Jäsenet saavat toukokuun alussa sähköpostilla linkit Google Form -lomakkeeseen sekä vastaamista että kysymysten lisäämistä varten. Osallistuminen edellyttää Google-tiliä (Gmail).

6.5.2019 – Kysyminen ja vastaaminen alkaa
23.5.2019 – Tulosten purkaminen ja toimintasuunnitelman luonnostelu
27.5.2019 – Vuosikokous

Toimintasuunnitelmatyöpajaan ja vuosikokoukseen lähetetään erilliset kutsut.


Lisätietoja antavat pj. Lari Karreinen ja vpj. Raimo Muurinen, p. 044-5777 574. Kysymyksiä voi esittää DDI:n Facebook-ryhmässä tai sähköpostilla (etunimi.sukunimi at gmail.com)

 

DDI kehittelee uutta asiakeskeistä kokousasiakirjojen yhteiskirjoitusmenetelmää

Katkelma DDI:n uudesta päätösasiakirjasta

Esityslistat ja pöytäkirjat on kirjoitettu perinteisesti kokous kerrallaan. DDI on kuitenkin siirtynyt viime syksystä alkaen yhden pysyvän kokous-yhteiskirjoitusasiakirjan käytäntöön. Sisällöt organisoidaan ensin asiakeskeisesti ja toiseksi aikajärjestykseen.

Continue reading

Vaikuttamistavoitteet ja tapahtumat painottuvat DDI:n arvodatan ohjaamassa toimintasuunnitelmassa

Kuva: Mikko Värttö, Lari Karreinen ja Raimo Muurinen harjoittelevat poseeraamista vuosikokouksen jälkitunnelmissa. Hanna-Kaisa Pernaa ja Maarit Alikoski ovat juuri ehtineet poistua kameran tieltä.

Deliberatiivisen Demokratian Instituutin hallitus hyväksyi yhdistyksen uuden toimintasuunnitelman kokouksessaan. Suunnitelman kärkeen nostettiin yhdistyksen vaikuttamistavoitteet. Tavoitteina on tehdä deliberatiivista demokratiaa tunnetuksi onnistuneiden esimerkkien kautta, edistää osallistuvan budjetoinnin vakiintumista sekä kehittää uusia toimintatapoja kokeilujen kautta.

Continue reading