Näytteillä oleva artikkeli

Tervetuloa DDI:n vuosikokoukseen 23.4.2018

Tervetuloa jäsenet ja toiminnastamme kiinnostuneet Deliberatiivisen demokratian instituutin sääntömääräiseen vuosikokouksen maanantaina 23.4. 2018 klo 18-20.

Paikkana on Metsätalo osoitteessa Unioninkatu 40 C 115b, Helsinki.

Esityslistalla ovat tutut sääntömääräiset vuosikokousasiat. Esityslista on nähtävillä Dropbox Paperissa. Se on myös vapaasti muokattavissa ja kommentoitavissa, mutta sitä varten tarvitsee Dropbox Paper -tunnukset, jotka voit tehdä itsellesi suoraan palvelussa.

Kokouskutsu on lähetetty jäsenille sähköpostilla 15.4.2018. Liiteaineistot on linkitetty esityslistaan.

Äänioikeus on kaikilla jäsenillä, ja jäseneksi ehtii liittyä vielä kokousta ennen maksamalla jäsenmaksu täällä.

hallitus

DDI:n ”informaatio-arkkitehtuuri”

Tiedon saavutettavuuden tärkeyttä ei voi ylikorostaa.

Miten DDI:n kannattaa organisoida informaationsa, jotta niin vanhat kuin uudet toimijat löytävät helposti ja nopeasti niin vanhan kuin uuden tiedon?

Hahmotetaan tilannekuva. DDI:n eri tietoja ja viestintää on tapahtunut ainakin seuraavissa

Dropbox -jaettu kansio
Www-sivut + WordPress deliberaatio.org
Google Drive
Dropbox Paper
Facebook-ryhmä (julkinen)
Facebook-ryhmä (hallituksen sisäinen)
Facebook-sivu
Twitter
Slack
Gmail-sähköposti deliberaatio@gmail.com
Holvi + Holvi Avoin budjetti
Nordea
Trello

Henkilökohtaiset tallennusvälineet
Sähköposti

+ YTJ ?
+ KiraDIGI ?
+ TSV ?
+ Oulun Basware
+ Bit.ly

DDI:llä on ja/tai on ollut ainakin siis 14 yhteistä välinettä, kanavaa tai paikkaa tiedon tallentamiseen ja viestintään. Näiden lisäksi tulevat ihmisten omat tallennuspaikat, sähköposti ja ulkopuoliset palvelut johon on DDI:n asialla tehty henkilökohtaisia tai organisatorisia käyttäjätunnuksia.

Esimerkiksi talousasioihin liittyviä tietoja sijaitsee jaetussa kansiossa Dropboxissa, Www-sivuilla, Google Drivessa, Dropbox Paperissa (viitteellisesti), Slackissa, Holvissa ja Trellossa, sekä sijaitsi ennen Nordean verkkopankissa, mutta se on jo lakkautettu.

Olet sitten uusi tai vanha jäsen etkä tarkkaan tiedä mistä jotakin tietoa kannattaa hakea, voit joutua tekemään neljätoista eri hakua löytääksesi tarvitsemasi tiedon.

Toisesta näkökulmasta tarkasteltuna, jos ei ole tietoa siitä mihin tieto kuuluisi tallentaa, eri ihmiset tallentavat sen eri yhteyksissä eri paikkoihin ja tiedon hajaannus sen kuin kasvaa.

Tästä syystä organisaatio tarvitsee jonkinlaisen informaationhallintastrategian.

Toimenpide 1. Dokumentoidaan käytössä olevat välineet, niiden tarkoitukset ja sisällöt

Toimenpide 2. Suunnitellaan “arkkitehtuuri” informaation – sisältöjen – organisoimiseksi.

 

Jotain tarttis tehrä

Ei ole olemassa yhtä täydellistä työkalua, joka hoitaisi kaikki tehtävät. Sen vuoksi organisaatioilla on aina valikoima työkaluja. Enimmäkseen ilmaisiin tai ainakin edullisiin välineisiin turvautuva organisaatio ei paljoa pysty muokkaamaan itse työkaluja, vaa ne on otettava sellaisina kuin ne ovat.

Niinpä, jotta informaatio olisi saavutettavaa, meidän täytyy kehittää käytäntöjä, joita voimme soveltaa eri työkaluissamme.

Ensimmäinen näistä käytännöistä on informaatiosisältöjen organisointi asioiden ja aiheiden mukaan.

Koska käytämme sekä sellaisia työkaluja, joissa informaatio organisoidaan hierarkisesti että hierarkiattomasti, käytännön kompromissina kannattaa määritellä hierarkian ylin taso ikään kuin minimiratkaisuiksi sikäli kun nämä kaksi logiikkaa pitää saada joskus toimimaan yhteen.

Tätä määrittelyä varten kävimme Slackissa keskustelua siitä, mitä asioita ja aiheita tällä ylimmällä tasolla voisi olla. Jotta ne olisivat kattavia ja kestäviä, niiden tulisi olla abstrakteja. Perustelun voi rinnastaa esimerkiksi siitä, että erilaisten valtiovarainministeröiden ynnä muiden nimet ovat vaihdelleet maittain, kielittäin ja ajan saatossa, vaikka niiden tehtävä on liittyynyt aina verotukseen ja julkiseen talouteen. Samaa logiikkaa noudattaen, ei olisi toimivaa nimetä yhtä DDI:n kansioista tai Slack-kanavista “DDI:n yhdistyksenvarainministeriöksi” vaan mieluummin “Talous”.

Seuraavassa taulukossa ovat keskusteluun osallistunen neljän jäsenen kannat siitä, mitä nämä ylimmän tason käsitteet voisivat olla.

Minkä ylimmän tason aiheiden alle DDI:n informaatio voitaisiin järjestää?

Neljä useiten toistunutta aihetta ovat: Jäsenasiat, talous, projektit ja viestintä. 
Kaksi mainintaa ovat saaneet T&K-päivä, Toiminta(/strategia) ja Kokoukset/Päätöksenteko.
Muut ovat saanet yksittäisen maininnan.
Seuraavassa kuvassa hahmottelen, mihin kuuteen aiheeseen kaikki eri keskustelussa nousseet asiat palautuvat.

Kaikkien esiinnousseiden aiheiden palauttaminen sopivaan määrään ylätason aiheita.

Ne ovat talous, projektit, hallinto, jäsenasiat, viestintä ja kokoukset.
Pienen pohdiskelun jälkeen lista kehittyy seuraavanlaiseksi:
Talous, toiminta, hallinto, jäsenasiat, viestintä ja päätöksenteko.
 
Projektit ovat niin konkreettinen käsite, että niiden sisälle ei mahdu muunlaista toimintaa, joka ei ole projektimuotoista. Sen sijaan projektit mahtuvat toiminnan alle.
 
Kokoukset ovat niin ikään liian konkreettinen ilmaisu verkossa, eri kaupungeissa ja muutoin kuin kasvotusten päätöksiä tekevälle organisaatiolle.
 
Viimeisenä tekisi mieli kovasti korvata hallinto” vähemmän ylhäältä-alas henkeä ilmaisevalla organisointi” termillä, mutta meneekö se jo liian vaikeasti avautuvaksi?
 
Kun päätöksenteon sisällöt, operatiivinen viestintä (Slack) ja arkistointi (Dropbox) organisoidaa yhteneväisellä käytännöllä, on helpompi löytää ja tallettaa tiedot oikeaan paikkaan.
 
Hierarkian ylätason käsitteiden lisäksi soveltuvissa paikoissa voidaan käyttää esimerkiksi aihetunnisteita.
Esimerkiksi kokouksen esityslistalla jokainen asiakohta olisi merkattu vähintään yhdellä ylätason tunnisteella. Jos ylätason määrittely on tehty kattavasti, jokainen mahdollinen asiakohta liittyy väkisinkin johonkin ylätason aiheeseen. Sen lisäksi, tiedon tuottajat ja käyttäjät voivat tägätä asiakohdat niin tarkoilla tunnisteilla kuin haluavat, kuten esimerkiksi #tapahtumat #t&k-päivät. 
Tämän jälkeen, oli sitten www-sivu, Twitter, Dropbox, päätöksentekoasiakirja tai Slack, käyttäjien on helppo hakea tietoa esimerkiksi ylipäätään rajauksilla #toiminta #tapahtumat #t&k-päivät.
 
Toiminnan suunnittelun, ennakoinnin, seurannan ja arvioinnin kannalta hyöty tulee tärkeimpien asiakirjojen, kuten strategian, vision, toimintasuunnnitelman ja talousarvion merkitsemisestä samoin periaattein.
Samalla käytäntö tukee sitä, että ihmiset voivat entistä helpommin löytää toiminnasta juuri itseään eniten kiinnostavat asiat ja vaikuttaa suoraan niitä koskevaan päätöksentekoon.

Dialogia ennen – datan ohjaama demokratia

Yhteisten asioiden hoitamista vaivaat usein kiire, erilaisten näkemysten ymmärtämisen vaikeus ja keskustelutaidon puute.

Kokeilimme Työhuone Kulmalla arvolähtöistä, datan ohjaamaa päätöksentekoa Kulman kehityssuunnitelman kirjoittamiseksi.

Menetelmän idea on, että päätösesityksiin ja päätöksiin pitää kirjoittaa auki, mihin asianosaisten ilmaisemiin arvoihin ne perustuvat. Niinpä mittasimme ja julkaisimme Kulman vuokralaisten arvot.

Aloitustilaisuudessa paljastettiin radikaali teknologia: kynä, paperi ja post-it -laput.

Prosessi ohjeistettiin aloitustilaisuudessa. Kuka tahansa saa ottaa kynän ja paperia ja kirjoittaa seinälle kysymyksen mistä tahansa asiasta, kunhan vain muotoilee sen niin, että siihen voi vastata kyllä tai ei. Kuka tahansa saa vastata myös mihin tahansa kysymykseen, mutta pakko ei kuitenkaan ole. Omaa vastaustaan saa myös muuttaa. Kysymyksiä kertyi kahdessa viikossa 28 ja vastauksia 159. Prosessiin osallistui aktiivisesti 15 Kulman 19 vuokralaisesta ja loput hiljaisella hyväksynnällään.

Kysymyksiä kertyi 28 ja vastauksia 159.

Kehityssuunniteman valmistelutilaisuudessa tunnistimme kysymyksistä nousseen esiin kahdeksan asiaa, jotka ryhmittelimme viiteen aiheeseen. Käsittelimme aiheet ryhmissä, jotka luonnostelivat ehdotukset kehityssuunnitelman asiakohdiksi. Jokaiseen ehdotukseen kirjoitettiin auki, mihin kysymyksiin ja annettuihin vastauksiin ne perustuvat. Ryhmien keskustelua ohjasi arvodata. Äänekkäimmillä ei ole mahdollisuutta päsmäröidä oman mielensä mukaan, kun ihmiset ovat ilmaisseet arvonsa selkeästi jo etukäteen.

Pienoisyleisöt tai kiinnostunet osajoukot organisoituivat omaehtoisesti eri asioiden ympärille.

Kehitysehdotukset kirjattiin yhteen dokumenttiin, joka on nyt vielä viikon kommentoitavana. Lopuksi päävuokralainen vetää keskustelun yhteen ja puhtaaksikirjoittaa valmiin version, joka pannaan toimeksi käytännössä.

Jos tiedonjanosi ei sammunut, lue täältä tarkempi kuvaus prosessista, menetelmästä ja sen taustoista.

Datan ohjaama demokratia – Työhuone Kulman kokeilu

Tausta

Eri ihmiset haluavat eri asioita, joillakin on erityistarpeita. Ihmiset ovat kiireisiä. Yhteisiä asioita pitäisi hoitaa, mutta erimielisyyksien käsittely varsinkin yhteisissä kokouksissa johtaa usein kärjistyneisiin asetelmiin.

Työhuone Kulma on vajaan parin kymmenen hengen yhteiskäyttötoimisto Tampereen Tammelassa Itsenäisyydenkadun varrella. Ohikulkevat ihmiset ihmettelevät koko seinän kokoisista ikkunoista mitä tilassa tehdään, sillä siitä ei ole kuin pieni maininta ovessa.

Työhuone Kulmalla on kohtuullinen vuokra, hyvä yhteisöhenki ja paikat hiukan rempallaan. Joukkoon mahtuu ainakin kääntäjiä, lääkäri, web-kehittäjä, verkkoteknologiainsinööri, kirjoituskouluttaja-toimittajia, verkkokauppias, yhteisökehittäjä, palvelumuotoilija, palvelukehitys- ja viestintäjohtaja, tietohallintoasiantuntija ja musiikinopettaja. Yksi Kulman vuokralaisista on päävuokralainen, suorassa vuokrasuhteessa kiinteistön omistavaan taloyhtiöön. Kaikki muut kulmalaiset ovat vuokrasuhteessa päävuokralaisen yritykseen.

Kulman vuokralaisuus ei kuitenkaan rinnastu kaupallisen palvelun ostamiseen. Kysyttäessä kaikki kulmalaiset vastasivat mieltävänsä olevansa ensisijaisesti osa yhteisöä.

Ajankäytön haasteista sekä ihmisten erilaisista tarpeista ja arvoista johtuen päätimme kokeilla Kulmalla arvolähtöisen, datan ohjaaman päätöksenteon menetelmää. Allekirjoittanut on kehitellyt ajatusta ensin Yhtäköyttä-hankkeessa, Sitran Demokratiahackissa ja viimeisimpänä Helsingin kaupungin kumppanina Climate KIC Ideation Dayssä.

Arvolähtöinen, datan ohjaama päätöksenteko ratkoo sen, etteivät kaikki ehdi, viitsi, jaksa tai pysty osallistumaan kokouksiin ja/tai keskustelevaan päätöksentekon.

Prosessi vetäjänsä näkökulmasta katsottuna

Arvolähtöisen, datan ohjaaman päätöksentekoprosessin primus motoreina toimivat allekirjoittanut ja Kulman päävuokralainen, Sanna Pasanen. Ensin suunniteltiin suoraviivainen prosessi, joka oli aloitustilaisuus, kahden viikon kysymis-vastaamis-ja-ehdotus -aika ja lopuksi päätöskokous. Asianosaisiksi määriteltiin Kulman vuokralaiset, joita oli 18 henkeä. Allekirjoittanut kirjoitti prosessille säännöt, jonka otsikoin hieman vaikeaselkoisuudesta palautetta saaneella nimellä “perusnormi”. Se kuitenki toimi yhteisenä pohjana sille, miten prosessissa toimitaan. Säännöissä oli myös maininta siitä, että niitä voidaan muuttaa yhteisellä määräenemmistöpäätöksellä. Lisäksi sovimme, että päävuokralainen julkaisee Kulman taloustiedot, jotka ovat osa hänen yrityksensä kirjanpitoa.

Prosessi alkoi, kun päävuokralainen lähetti vuokralaisille kutsun aloitustilaisuuteen, joka sisälsi prosessin kuvauksen ja säännöt. Aloituskokoukseen osallistui 13 kulmalaista, joka on enemmän kuin viime pikkujouluissa tai missään muussa yhteisessä tilaisuudessa jossa olen parin vuoden aikana ollut. Samalla julkaistiin Kulman vuoden 2017 tulot ja menot, kun päävuokralainen lähetti sen kokousmuistutusviestin liitteenä ja allekirjoittanut vielä teippasi sen tulostettuna prosessin muiden ohjeiden ja sääntöjen viereen seinälle.

Esittelin aloitustilaisuudessa prosessin, toimintaohjeet sekä menetelmän hyödyt ja perustelut. Kaikki tarvittavat työvälineet eli kynät, aakolmoset, teippi ja kahdet erilaiset post-it -laput olivat kysymys & vastausseinän edessä yhdellä pöydällä. Ohjeet olivat melko yksnkertaiset. Kuka tahansa saa esittää kysymyksiä. Pitää vain kirjoittaa selkeällä käsialalla, muotoilla kysymys niin että siihen voi vastata vain kyllä tai ei, numeroida kysymys ja teipata se seinälle. Kuka tahansa saa vapaasti myös vastata mihin tahansa kysymyksiin, pakko ei ole osallistua. Vastaamiseen käytetään pieniä keltaisia post-it -lappuja, joita oli vapaasti saatavilla pöydällä. Vaalivilppi olisi siis ollut täysin mahdollista ja jopa helppoa, mutta kenellekään ei tullut edes mieleen esittää ääneen sen pelkoa. Ohjeistin myös, että omaa vastaustaan saa muuttaa tai vaikka poistaa koska tahansa, mutta neuvoin pitämää kirjaa omista vastauksista -siis eräänalaista niin sanottua analogista arvoprofiilia, käyttääkseni menetelmän taustalla olevan alkuperäisen idean nimitystä.

Osa kysymyksistä jakoi mielipiteitä. Suurin osa ei, joskin vastausaktiivisuus vaihteli suhteellisen paljon.

Lisäksi eriväriset normaalikokoiset post-it -laput toimivat kysymysten kommentointia varten. Aakolmos-kysymyksiin sai äänestämisen lisäksi siis jättää kommentteja ihan niin kuin oikeassakin netissä. Lopuksi pöydällä oli vielä ehdotusluonnos-vihko, johon kuka tahansa sai myös saman tien alkaa kirjoittamaan asiakohdittaisia tekstiluonnoksia kehityssuunnitelmaan. Ja tässä tulee menetelmän tärkein uusi oivallus. Päätösesityksiin tulee kirjoittaa auki, mihin arvoihin eli vastauksiin se perustuu. Yhdelle vihkon sivulle kirjoitettaisiin siis yhtä asiaa koskeva tekstikappale, ja sivun alalaitaan teksti, joka kertoisi että se perustuu esimerkiksi kysymykseen x, johon kuusi vastaajaa on vastannut kyllä ja kolme ei. Toteutuneen perusteella tällainen kysymys oli vaikkapa numero 10. “Puhelut pitäisi hoitaa puhelinkopissa aina kun mahdollista”.

Jo aloituskokouksessa keskustelu ajautui suoraan moniin varsinaisiin kehitysasioihin. Päätimme kokouksen kuitenkin ajallaan ja keskustelu substanssista jatkui kahvikupin äärellä kiinnostuneiden kesken. Hieman vastoin odotuksiani, kukaan kulmalaisista ei tilaisuuden lopussa alkanut kirjoittaa kysymyksiä seinälle. Vasta huoneen lähes tyhjennyttyä ensimmäinen uskalias rohkeni kirjoittaa ensimmäisen kysymyksen.

Päivän päätteeksi keskustelimme päävuokralaisen kanssa ja havaintomme oli yhteinen. Kulmalaiset tuntuivat ottaneen menetelmän innostuneesti vastaan. Seuraavana aamupäivänä saapuessani kustannuspaikalle seinälle oli ilmestynyt kuusi kysymystä ja joukko vastausia lisää. Demokratiaprosessi oli lähtenyt käyntiin! Seuraavan vajaan kahden viikon aikana kysymyksiä kertyi kaksikymmentä. Eniten vastauksia kerryttäneet kysymykset keräsivät 11 ääntä. Jotkin kysymykset jäivät vain muutamaan ääneen.

Ehdotusluonnosvihkoon ei sen sijaan ollut tullut yhtään ehdotusta päätöspalaveria edeltävään päivään mennessä. Niinpä päätimme päävuokralaisen kanssa, että päätöspalaveri muuttuu valmistelutyöpajaksi ja jakaannumme työryhmiin kirjoittamaan kehityssuunnitelman eri asiakohtien luonnokset.

Valmistelutyöpajaksi muuttuneen alkuperäisen päätöstilaisuuden alussa kulmalaiset lukivat mitä uusia kysymyksiä seinälle on tullut, mitä niihin on kommentoitu, täydensivät omia vastauksiaan sekä kirjoittivat lisää kommentteja. Kokouksen alkuun osallistui 11 henkeä, mutta osan piti lähteä nopeaan pois ja osan myöhemmin. Niinpä päätimme yrittää nopeuttaa aikataulua. Ohjeistin, että tilaisuus koostuu kolmesta vaiheesta, eli jo annettuihin vastauksiin tutustumiseta ja mahdollisesti omien vastauten täydentämisestä, ihan niin kuin ihmiset olivat jo omatoimisesti tehneetkin ennen muodollista aloitusta sekä samanaikaisesta kehityssuunnitelman rakenteen muodostavien aiheiden tunnistamisesta ja kirjaamisesta lapuille, jotka laitetaan pöydälle osallistujien keskelle nähtäväksi, sekä toiseksi tunnistettujen aiheiden mukaisiin työryhmiin jakaantumisesta ja työryhmissä kehityssuunnitelmaehdotusten luonnosten kirjoittamisesta ja kolmanneksi yhteisestä päätöksestä, jossa luonnokset luetaan ääneen ja keskustellaan niukan ajan sallima määrä, sekä päätetään tilaisuus ja kerrataan miten prosessi jatkuu. Sovimme, että prosessi jatkuu viikon mittaisella kehityssuunnitelmaluonnoksen kommentoinnilla, jonka päätteeksi päävuokralainen vetää keskustelun ja kommentit yhteen, puhtaaksikirjoittaa ja viimeistelee kehityssuunnitelman lopullisen version ja julkaisee sen.

Menettelytapa kuulosti joidenkin mielestä liian monimutkaiselta. Miksi käsitellä työryhmissä niin selkeää asiaa kuin vaikka esimerkiksi kysymystä “Kiinteä naulakko?” Joo 4, Ei 0. Tai “Paremmat verhot ikkunoihin?” Kyllä 6, Ei 0. Hyvä huomio, mutta perustelu kuuluu niin, että työryhmien vastuu ja vapaus on kirjoittaa kehityssuunnitelma niin yksityskohtaiseksi tai yleispäteväksi, pidemmän aikavälin huomioivaksi kuin työryhmä parhaaksi näkee. Toisin sanoen, työryhmä toimii pienoisyleisönä, kiinnostuneena osajoukkona. Ja sen mukaan jatkoimme työskentelyä. Valmistelutyöpajan ensimmäisessä osassa ihmiset palauttivat mieliin seinältä kysymyksiä ja vastauksia ja yhdessä tunnistivat niitä aiheita ja asiakokonaisuuksia joiden mukaiseksi kehityssuunnitelma kohta kirjoitettiin. Pöydälle kirjattiin kahdeksan eri asiaa ja aihetta. Tässä vaiheessa osallistujia oli jäljellä enää yhdeksän, joten päätimme jakaantua kolmeen kolmen hengen ryhmään, ja ryhmittelimme myös kahdeksan asiaa ja aihetta samankaltaisuuden mukaan viiteen kokonaisuuteen. Sen jälkeen pyysin vapaaehtoisia työryhmän fasilitaattoreita tai kirjureita ottamaan mieleisensä aiheen ja kaksi kaveria mukaan. Näin ensimmäiset kolme aihetta viidestä lähti työstöön. Ja tässä kertasin vielä tärkeimmän uuden ohjeen – ehdotusluonnosten yhteyteen pitää kirjoittaa auki viittaus niihin vastauksiin eli arvodataan, johon tai joihin ehdotus perustuu.

Päätösesityksiin tulee kirjoittaa auki, mihin arvoihin eli vastauksiin se perustuu.

Tätä vaihetta kesti noin tunti, ja palasimme takaisin yhteiseen tilaan. Palajstui, että yksi ryhmistä oli ehtinyt käsitellä myös kaksi jäljelle jäänyttä aihetta, joten kaikista viidestä asiakokonaisuudesta oli kehityssuunnitelmaluonnokset valmiina. Luimme nämä vuorotellen ääneen läpi. Jokainen yksittäinen konkreettinen asia herätti keskustelua, mutta samaan aikaan toiset osallistujat pahoittelivat, että joutuvat aivan kohta lähtemään. Niinpä hyvin kiireen vilkkaan päätimme tämän vaiheen ja sovimme, että nyt alkaa viikon mittainen kommentointijakso, jonka päätteeksi päävuokralainen vetää keskustelun yhteen, puhtaaksikirjoittaa ja julkistaa lopullisen kehityssuunnitelman.

Tässä kohtaa kohtasimme kysymyksen, että ohjataanko kommentointi nyt edelleen kynä- ja paperimenetelmällä neuvotteluhuoneen seinälle tulostettuun luonnokseen vai siirrymmekö työskentelemään yhteiskirjoitusdokumenttiin verkossa. Nyt päävuokralainen priorisoi informaation keräämisen suoraan digitaalisena sekä ajasta ja paikasta riippumattoman vaikutusmahdollisuuden. Kehityssuunnitelman luonnos kirjoitettiin Google Driveen Slide-esitykseen, yksi asiakokonaisuus aina omille slideilleen. Lähetin ohjeet ja linkin dokumenttiin kulmalaisille sähköpostissa ja kehotin kommentoimaan. Asetuksia valitessa paljastui, että Google Drivessä onnistuu nykyään myös kommentointi kirjautumatta – eli edes Googlen tiliä ei tarvitse olla. Niinpä anonymiteetin mahdollisuus säilyy myös tässä vaiheessa.

Tätä kirjoittaessa viikon viimeistelyjakso on alkanut tänään, joten prosessin lopullisiin tuloksiin ja arviointiin palataan myöhemmin.

Osallistuvan budjetoinnin tutkimus- ja kehittämispäivä 21.11.2017 Espoossa

Osallistuva budjetointi on ajankohtaista, nousussa, ja se halutaan viedä kaikkiin Suomen kuntiin. Tutkimus- ja kehityspäivänä kuullaan ja jaetaan tuoreimmat kuulumiset ja parhaat käytännöt kunnan osallistuvan budjetoinnin tekemiseen. Päivän aikana pääset tutustumaan uusimpiin kokeiluihin, tutkimuksiin ja verkostoitumaan alan toimijoiden kanssa. Tilaisuuden pääpuhujina ovat Pariisin 100 miljoonan osallistuvan budjetoinnin projektin asiantuntija Yves Matthieu sekä professori Ashish Goel Stanfordin yliopistosta.

Paikka Espoon valtuustotalo, Espoonkatu 5

OHJELMA

9:00 Tervetuloa, Habiba Ali, kaupunginvaltuutettu ja Osallistuva Espoo -kehitysohjelman puheenjohtaja.
9:30 What is the rationale behind participatory budgeting? Lessons learned from developments and practice in Europe/France, Yves Matthieu, Co-directeur de Missions Publiques, Ranska
10:30 – 12:00 Osallistuvan budjetoinnin hyviä kokemuksia – tapausesimerkkien esittelyjä
12:00 Lounas
13:00 Minimessut: työkalut, menetelmät ja alustat esittäytyvät aulassa
13.30 – 14.30 Tutkimustyöpajat ja keskustelut
14.30 – 15.00 Kahvit
15.00 – 15.45 Voting in Participatory Budgeting Elections: Theory and Practice, Ashish Goel, Professori, Stanford Crowdsourced Democracy Team
15.45 – 16.15 Yhteinen reflektio ja päätös Valtuustosalissa

 

TARKEMPI OHJELMA TAPAHTUMASIVULLA

JÄRJESTÄJÄT
Deliberatiivisen Demokratian Instituutti
BIBU-hanke (Tackling biases and bubbles in participation)
Kuntaliitto: AKE Asukkaat sote- ja maakuntauudistuksen keskiöön -projekti
Espoon Kaupunki
Demos Helsinki
Open Knowledge Finland
Osuuskunta Ehta Raha

Kiitämme Tieteellisten seurojen valtuuskuntaa, Kuntaliittoa sekä Espoon kaupunkia avustuksista ja tuesta tapahtuman järjestämisessä.

Avoin luento joukkoistamisesta 20.11.2017

Crowdsourced Democracy: Combining Algorithms and People to Make Good Decisions

Professor Ashish Goel, Stanford University

Venue: Lecture hall 673, Porthania building (Yliopistokatu 3)
Time: Monday 20 Nov. at 14-16

YouTube competes with Hollywood as an entertainment channel, and also supplements Hollywood by acting as a distribution mechanism. Twitter has a similar relationship to news media, and Coursera to Universities. However, there are no such counterparts for political decision making and deliberation. In this talk, we will describe some of the research by the Stanford Crowdsourced Democracy team towards addressing this gap between existing social media tools and meaningful political discourse.

I will start by describing our research along two dimensions. The first is that of novel voting schemes for complex elections such as budgeting. Here, each participant votes by providing a full solution to a problem; since the number of potential solutions (e.g. the number of possible budgets) is essentially unlimited, this requires new and innovative voting schemes. The second dimension is that of negotiation – here, a set of users negotiate and collaborate with each other in small groups to converge to a single solution to a complex problem.

I will then outline our experience running crowdsourced democracy processes. I will describe approaches to making these processes more representative by targeted advertising on social media, as well as obtaining signals of minority opinion that go well beyond identification of demographic groups. I will conclude by discussing some of the pitfalls and opportunities in the field of crowdsourced democracy, for both researchers and practitioners.

This talk represents joint work with Tanja Aitamurto, Brandon Fain, Nikhil Garg, Vijay Kamble, Helene Landermore, David Lee, Anilesh Krishnaswamy, David Marne, Kamesh Munagala, and Sukolsak Sakshuwong.

For more information about Prof. Ashish Goel, see here.

The lecture will be organized by the BIBU project (TACKLING BIASES AND BUBBLES IN PARTICIPATION), coordinated by Prof. Anu Kantola at the University of Helsinki.

There will be coffee served in this event.

Please register here!

Seminaari tuo avoimen demokratian tekijät yhteen

Avoin ministeriö ja Deliberatiivisen demokratian instituutti kutsuvat avoimen demokratian kehittäjät, tutkijat ja hyödyntäjät ensimmäiseen aiheelle omistettuun seminaariin Suomessa. Tapahtuma järjestetään osana European Citizens’ Crowdsourcing -hankkeen kansainvälistä seminaarisarjaa keskiviikkona 11. lokakuuta Eurooppasalissa Helsingissä.

Aihepiirin tekijät pääsevät tapaamaan toisiaan seminaarissa tiukasti konkretiaan kiinnittyen. Esiin nousevat muiden muassa lakien arvioinnin joukkoistaminen, arvolähtöinen, datan vauhdittama päätöksenteko työmarkkinoiden edunvalvonnassa sekä yhteishyvän talouden joukkorahoitus. Yhteensä tuoreita kotimaisia avoimen päätöksenteon esimerkkejä on esillä kymmenen tekijöiden itsensä esittelemänä, joihin voi tutustua tarkemmin Avoimen ministeriön sivuilla.

“Päätöksenteko avautuu monia polkuja. Se ei tarkoita pelkästään tietopohjan julkisuutta ja läpinäkyvyyttä, vaan myös avointa vuorovaikutusta asialistan asettamisessa ja päätösesitysten muotoilussa” sanoo Eucrowd-hankkeen asiantuntija Raimo Muurinen Avoimesta ministeriöstä.

Seminaarin taustalla on Eucrowd-hanke, jossa kehitetään päätöksenteon joukkoistamisen menetelmiä. Kehitys pohjautuu belgialaisen European Citizens’ Action Servicen tutkimukseen 27 päätöksenteon joukkoistamisen hankkeesta. Niiden pohjalta on luotu malli euroopan laajuisen joukkoistamispilotin pohjaksi. Seminaarin ryhmätyöosuudessa hiotaan kotimaisten kokemusten pohjalta suunnitelma kuntoon Euroopan laajuista joukkoistamispilottia varten.

 

Towards a Crowdsourcing Pilot at the EU Level

European Citizens Action Servicen suunnitelma pohjautuu 27 joukkoistamishankkeen tapaustutkimukseen. Suomesta mukana ovat kansalaisaloite instituutiona ja maastoliikennelaki.

“Lukuisilla valtion organisaatioilla, kunnilla ja yhdistyksillä on jo useiden vuosien kokemus joukkoistamisesta. Yhdistämällä parhaat käytännöt ja tekijät, Suomessa voitaisiin avata esimerkiksi seuraavan hallitusohjelman valmistelu verkkoon” Muurinen ehdottaa.

Seminaari on ilmainen ja kaikille avoin. Työkielenä käytetään englantia Eucrowd-hankkeen kansainvälisten kumppaneiden osallistumisen vuoksi. Tutustu seminaarin tuoreeseen ohjelmaan ja avoimen demokratian tekijöihin esittelyihin ilmoittautumislinkistä alta.

Ilmoittaudu Open Democracy in Practice: Crowdsourcing -seminaariin

Keskusteleva kaupunki – Deliberatiivisen demokratian tutkimus- ja kehittämispäivä Vantaalla 9.11.2016

thumbnail_keskusteleva_kaupunki_vantaa_2016_suuri

Tervetuloa Keskusteleva kaupunki – Deliberatiivisen demokratian tutkimus- ja kehittämispäivään Vantaan kaupungintalolla 9.11.2016 klo 9-16! TAPAHTUMA ON TÄYNNÄ!

Miten vaikeita ja arvolatautuneita asioita voidaan käsitellä avoimesti ja osallistavasti? Miten erilaisista näkökulmista voidaan rakentaa yhteistä, kestävää tulevaisuutta?

Tapahtuman pääpuhujana on yhdysvaltalainen Bob Stains Public Conversations Projectista (PCP) Massachusettsista. PCP on kolmen vuosikymmenen ajan rakentanut keskustelun mahdollisuuksia siellä, missä ihmisten ja ryhmien välillä on identiteetteihin, arvoihin ja uskoon liittyviä kuiluja. Erilaisuus ja moninaisuus kuuluvat lähtemättömästi kaupunkien elämään ja siksi tarvitaan toimivia tapoja rakentaa keskusteluyhteyttä.

Ohjelmassa on monipuolisesti tutkimus- ja käytännön menetelmätyöpajoja. Päivän tavoitteena on edistää sekä deliberaation tutkimusta että parhaiden käytäntöjen leviämistä käyttöön koko Suomessa.

Tapahtuman järjestävät Deliberatiivisen demokratian instituutti ry yhdessä Vantaan kaupungin kuntalaispalveluiden kanssa.

KIITOKSET KAIKILLE OSALLISTUNEILLE!

Katso Bob Stains:n esitys:

Kuvia päivästä täällä

Työryhmien esityksiä täällä

Ehdota ohjelmaa Keskusteleva kaupunki – Deliberatiivisen demokratian tutkimus- ja kehittämispäivään

Miten vaikeita ja arvolatautuneita yhteiskunnallisia keskusteluja voidaan käsitellä avoimesti ja osallistavasti? Miten erilaisista näkökulmista voidaan rakentaa yhteistä, kestävää tulevaisuutta?

Haemme tutkimuksia, työpajoja, esimerkkikoulutuksia tai keskusteluja mielenkiintoisista tutkimuskysymyksistä Vantaan kaupungintalolla 9.11.2016 järjestettävään deliberatiivisen demokratian tutkimus- ja kehittämispäivään. Tavoitteena on tutkia ja ymmärtää eri puolia, innostaa ja opastaa sekä kouluttaa osallistujia kansalaisraatien ja muiden menetelmien hyödyntämiseen.

Lähetä kuvaus työpajastasi tai esityksestäsi 25.8. mennessä lomakkeella:

http://goo.gl/forms/U6smi2KLGv69PNzd2

Linkistä löydät lisätietoja ja alustavan ohjelman.

Deliberatiivisen demokratian tutkimus- ja kehittämispäivä kokoaa yhteen aiheen tutkijoita, asiantuntijoita, opiskelijoita, järjestöjä ja alan yrityksiä tutkimaan ja edistämään puntaroivaa kansalaiskeskustelua päätöksenteon tukena.
Lämpimästi tervetuloa esiintyjäksi tai osallistujaksi!

Lari Karreinen
Deliberatiivisen demokratian instituutin puheenjohtaja
lari@karreinen.org
0400 487 642
http://www.deliberaatio.org

Vantaan kaupungin aluekoordinaattorit
aluekoordinaattorit@vantaa.fi

Porvoon vaikuttamiskahvila 13.6. päättää kiertueen

Kevään 2016 aikana Deliberatiivisen demokratian instituutti on yhteistyössä Koneen Säätiön kanssa järjestänyt kolme vaikuttamiskahvilaa. Vaikuttamiskahviloissa on kahviteltu, saatu tietoa ja tutustuttu, nautittu kulttuurista, keskusteltu ja vaikutettu. Vielä on jäljellä Porvoon vaikuttamiskahvila maanantaina 13.6., jonka teemana on monikielisyys tulevaisuuden Suomessa.Helsingin vaikuttamiskahvila1

Osallistujien kommentit vaikuttamiskahviloista ovat olleet hyvin positiivisia. Ilmapiiri on ollut rento, ja osallistujat ovat kokeneet tapahtumat mielekkääksi tavoiksi saada uuta tietoa, tutustua uusiin ihmisiin ja vaikuttaa. Tapahtumista on saatu paljon tietoa ja ratkaisuja, jotka on koottu yhteenvedoiksi. Kaikki osallistujat saavat yhteenvedot sähköpostitse ja tapahtumien työryhmä pyytää niihin vastineita päätöksentekijöiltä.

Ilmoittaudu mukaan!

Porvoon tapahtuman ilmoittautuminen on avoinna ja toistaiseksi tilaakin on vielä. Tervetuloa mukaan! Tapahtuma on kaksikielinen ja osallistua voi joko suomeksi tai ruotsiksi. Riittää, että osaa jompaakumpaa kieltä. Ilmoittautumiset tästä linkistä!

Alustajina Porvoossa ovat suomen kielen professori Jyrki Kalliokoski Helsingin yliopistosta ja pääsihteeri Reetta Kettunen Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnasta. Osallistujilla on mahdollisuus tentata alustajia. Vaikuttamiskahvilan tavoitteena on vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Keskustelujen pohjalta kootaan osallistujien yhteinen kannanotto, johon pyydetään vastineita päättäjiltä. Vaikuttamiskahvilaan osallistuu kansanedustaja Mikaela Nylander, joka pitää loppupuheenvuoron ja ottaa kantaa vaikuttamiskahvilassa esille tulleisiin ehdotuksiin.

Tutustu kannanottoihin!

Kuopion vaikuttamiskahvila, osallistujien kannanotto, teemana eriarvoisuus

Helsingin vaikuttamiskahvila_osallistujien kannanotto2016, teemana turvapaikanhakijoiden ihmisoikeudet